Toimitusjohtajan blogi: Tukeeko hallituksen ilmastotyö oikeita päästövähennyshankkeita?

Finnsementin on mahdollista saavuttaa jo kahdella kehityshankkeella suuremmat CO2-päästöjen vähennykset kuin Suomen tämänhetkisillä puurakentamista suosivilla tavoitteilla saavutettaisiin. Kannustetaanko ilmastotyössä oikeanlaisiin hankkeisiin ja tuetaanko niitä tarpeeksi nopeasti?

Keskustelu rakentamisen ja rakennusmateriaalien hiilidioksidipäästöistä on viime aikoina kietoutunut tiukasti puurakentamisen väitettyihin etuihin. Puun sanotaan olevan ylivoimainen vaihtoehto, kun päästöjä pyritään vähentämään. Suomen tavoite on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.

Kokonaistavoitteita tarkasteltaessa sementtiteollisuuden edustaja on äimistynyt: kaavailuissa on puurakentamisen markkinaosuuden yli 15-kertaistaminen viiden vuoden aikana poliittisella päätöksellä. Perusteluksi on nostettu betonia pienemmät päästöt ja puun rooli hiilivarastona.

Tässä näkemyksessä on kuitenkin huomattava mittakaavaharha.

Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randell muistutti blogissaan (10.11.2020) aiheellisesti, että ”vaikka yksittäisessä rakennuksessa puulla voidaan saavuttaa joitain prosentteja pienempi hiilijalanjälki kuin betonisilla runkorakenteilla, prosentit muuttuvat promilleiksi tarkastellessa Suomen kokonaispäästöjä”. Ei siis kovin ylivoimainen vaihtoehto, huomattavasti tehokkaampia keinoja löytyy paljonkin.

Betonia käytetään rakentamisessa maailmanlaajuisesti 10 miljardia kuutiota vuosittain, kun rakennusmateriaaliksi päätyvän puun määrä on 0,5 miljardia kuutiota. Vertailtaessa sahatavaran ja betonin globaaleja tuotantomääriä, johtopäätös on selkeä – betonia ei ole järkevää korvata puulla.
Hakkuiden lisääminen romahduttaisi metsien hiilivaraston vuosikymmenten ajaksi, mikä johtaisi hiilinielutappioon. Toisekseen kahden täysin erilaisen materiaalin vertailu ja väkinäinen vastakkain asettaminen ilmastokysymyksessä on irrelevantti. Kaikille materiaalille on oma paikkansa ja käyttötarkoituksensa.

 

Ilmastotyötä tehdään hartiavoimin

Rakennusteollisuudella on vähähiilisyyden tiekartta, jossa on selvitetty nykytilanne ja kartoitettu keinot päästöjen tehokkaaseen vähentämiseen rakennetussa ympäristössä. Karu totuus on, että rakennetun ympäristön päästöistä 76 prosenttia syntyy käytön aikaisesta energiankulutuksesta. Rakennusmateriaalien osuus Suomen kokonaispäästöistä on alle viisi prosenttia. Molempia päästöjä pitää tietenkin vähentää, mutta suurin ja nopein vaikuttavuus saadaan pureutumalla käytön aikaiseen energiakulutukseen ja sen tuottamisesta aiheutuvien päästöjen vähentämiseen.

Euroopan sementtiteollisuudella on kunnianhimoinen tavoite vähentää CO2-päästöjä ja tehdä betonista hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä. Se onnistuu, silloin kun päätöksenteko tukee sitä.

 

Tuetaanko oikeita asioita?

CO2-päästöjä voidaan vähentää arvoketjun jokaisessa vaiheessa – klinkkerissä, sementissä, betonissa, rakentamisessa ja rakennuksen elinkaaren jälkeen. Edellytyksenä on, että innovoimme uutta teknologiaa ja kehitämme vanhaa. Keinoina ovat fossiilisten polttoaineiden korvaaminen kierrätys- ja biomassajätteellä, energiatehokkaammat prosessit, hiilipihimmän sementin kehittäminen, hiilidioksidin talteenoton, käytön ja varastoinnin eli CCUS-teknologian läpimurto sekä optimoidut betoniseokset ja rakennustekniikat.

Nykyisillä poliittisilla rakentamisen tavoitteilla betoniteollisuutta ollaan kuitenkin ajamassa nurkkaan, vaikka toimiala voisi olla merkittävässä roolissa päästövähennyksiin tähtäävissä toimissa. Esimerkiksi EU:n elpymisrahoitusta olisi tässä hetkessä tärkeä ohjata päästöjä vähentäviin hankkeisiin ja työllisyysvaikutukseltaan merkittävälle alalle.

 

Finnsementti perää faktapohjaista keskustelua

Meillä Finnsementissä on meneillään huomattava määrä päästöjen vähentämiseen tähtääviä hankkeita. Tämän lisäksi Finnsementillä on muutamia merkittäviä hankkeita, joiden nopeuttaminen julkisen sektorin taloudellisen tuen avulla mahdollistaisi niiden toteuttamisen jo lähivuosina. Pelkästään näiden julkisen sektorin ja teollisuuden yhteishankkeiden avulla saavutettaisiin yli 68 000 tonnin hiilidioksidivähennykset vuosittain. Potentiaalia on siis paljon, mutta tukitoimien pitäisi olla nopeita. Näillä muutamilla hankkeilla voimme siis saavuttaa suuremman päästövähennyksen kuin tavoitellulla puurakentamisen lisäyksellä kerrostaloissa, jolla on saavutettavissa enintään 60 000 CO2-tonnin päästövähennys. Saavuttaisimme sen myös yhteiskunnalle huomattavasti halvemmalla ja merkittävästi nopeammin.

Me olemme valmiit ottamaan isoja harppauksia, jos saamme siihen mahdollisuuden. Sementtiteollisuus voi ja haluaa olla osa ratkaisua, mutta saammeko siihen yhteiskunnan tuen, jota juuri nyt tarvitsemme?

Miikka Riionheimo
toimitusjohtaja

Finnsementti Oy