Peruskorjaus ohitti uudisrakentamisen

Suomi toipui vähitellen lamasta, vaikka arvet olivatkin suuret. Korjausrakentaminen valtasi alaa.
90-luvun alku on suomalaisen rakennusteollisuuden tummaa historiaa. Kotikutoinen lama koukkasi syvältä ja samaan aikaan Itä-Euroopan muutokset sekä Venäjän itsenäistyminen pysäyttivät idänkaupan lähes täysin.

Konkurssit olivat ikävää todellisuutta. Yli 60 betonialan yritystä ajautui vararikkoon. Samoin kävi monille rakennusliikkeille, joista suurimpina Haka, Polar ja Kummila lopettivat toimintansa.
Tässä suhteessa voidaan pitää hyvänä saavutuksena sitä, että sementtiteollisuus säästyi konkursseilta. Kipeitä leikkauksia jouduttiin kuitenkin tekemään. Suurin niistä oli Virkkalan sementtitehtaan sulkeminen.

Suomi saatiin vähitellen toipumaan. Uudisrakentaminen alkoi hitaasti vilkastua. Korjausrakentamisen osuus rakentamisesta oli alkanut lisääntyä jo 80-luvun hulluina vuosina ja jatkanut kasvuaan jopa laman aikana. Vuonna 1995 korjausrakentamisen markkinoiden koko ylitti ensi kertaa uudisrakentamisen vastaavan volyymin. Tämän myötä erilaisten korjauslaastien myynti alkoi kasvaa merkittävästi.

Infrarakentamisessa otettiin stabilointi käyttöön pohjavahvistuksessa. Se lisäsi sementin kysyntää, sillä sideaineena suosittiin sementin ja kalkin seosta pelkän kalkin asemasta. Ensimmäinen merkittävä koekohde valmistui Kymenlaaksoon Veittostensuolle 1993. Se onnistui hyvin ja stabilointi alkoi yleistyä.

Vuoteen 1997 mennessä lama oli lopulta voitettu ja kansantalous saatu kasvu-uralle.