Suomalaista sementtiä 100 vuotta

Vuonna 2014 tuli kuluneeksi 100 vuotta Paraisten ensimmäisen kiertouunin käynnistämisestä ja sementin teollisen valmistamisen aloittamisesta Suomessa, mutta kuka sementin aikoinaan keksi?

Sementin historiaa

On vaikea sanoa, kuka ensimmäisenä keksi sementin, mutta jo ennen ajanlaskumme alkua etruskit käyttivät jauhettua kalkkia laastin sideaineena.

Myöhemmin roomalaiset kehittivät poltetusta kalkista oman roomalaissementtinsä. Se otettiin uudelleen käyttöön 1700-luvulla, ja siitä alkoi kehitys, joka johti portlandsementin keksimiseen Englannissa 1800-luvun alkupuolella. Kun saman vuosisadan lopulla keksittiin vielä polttaa raaka-aineseosta kiertouunissa, perusta sementin nykyiselle valmistustekniikalle oli luotu.

Finnsementin historiaa

Finnsementti Oy:n tarina alkoi 1900-luvun alussa kahdesta sementtitehtaasta, Paraisten Kalkkivuori Osakeyhtiön sementtitehtaasta ja Lohjan Kalkkitehdas Osakeyhtiön tehtaasta. Kolmannen sementtitehtaan toiminta käynnistyi Lappeenrannassa vuonna 1938 ja neljännen Kolarissa vuonna 1968.

Alan omistusjärjestelyiden myötä vuonna 1992 Partekin ja Lohjan sementtiteollisuudet yhdistyivät. Vuodesta 1993 vuoteen 1999 Finnsementti oli osa Scancem-(Euroc)konsernia. Vuodesta 1999 Finnsementti on kuulunut CRH-konserniin, joka on yksi maailman suurimmista rakennusmateriaaliyrityksistä. Nykyään valtaosa Suomen sementtitarpeesta tuotetaan Finnsementin Paraisten ja Lappeenrannan tehtailla.

Vuonna 2014 vietettiin Finnsementin 100-vuotisjuhlaa. Juhlavuoden kunniaksi kerroimme tarinoita Finnsementin historiasta kuukausittain. Tutustu niihin alla olevista linkeistä:

Sementtiä tynnyreittäin ja säkittäin

Kotimaista laatua heti 1910-luvulla

Emil Sarlin – sementin ensimmäinen lobbari

Sementti mukaan rakentamisen nousuun

Betonimiesten pelit miestä väkevämpiä

Aulis Junttila, väsymätön valistaja

Sota-ajan jälkeen sementti nousi pyörille

Ympäristö ja työturvallisuus – agendalla jo ammoin

Arvo Nykänen, talven taitaja ja suhteituksen isä

Kuivamenetelmä yleistyi, BES käyttöön

Lähiöitä ja ratapölkkyjä

Ennätysvuosista suureen pudotukseen

80-luku toi automaation ja pikaretken Afrikkaan

Kestävä kehitys tuli jäädäkseen

Masuunikuona tehokkaampaan käyttöön

Heilahteleva vuosikymmen ja Finnsementin synty

Peruskorjaus ohitti uudisrakentamisen

Ankean ajan valopilkkuja

Näyttävää ja luovaa betonirakentamista

Lappeenrantaan huippu-uuni

Päästötavoite jo saavutettu

Sementin seuraavat 100 vuotta

Investointi Suomeen on ympäristöteko

Uusi loikka ympäristön hyväksi?

 

 

Back to top