Aulis Junttila, väsymätön valistaja

Betonirakentaminen vahvistui 30-luvulla, kun oikea tieto kaatoi turhia ennakkoluuloja. Aulis Junttila puhui antaumuksella betonin ja sementin puolesta.
DI Aulis Junttilan (1904–1979) pitkä työura noudattelee paljolti suomalaisen sementti- ja betonielementtiteollisuuden kehitysvaiheita aina 1930-luvulta 1960-luvulle.
Junttila aloitti Sementtiyhdistyksen palveluksessa 1934. Tuolloin sementin käyttö oli valtaosalle suomalaisista jo hivenen tuttua, mutta valistustyötä tarvittiin edelleen runsaasti.
Junttila solmi tiiviitä kansainvälisiä suhteita mm. Ruotsiin ja Saksaan. Näin saatiin tieto kulkemaan maasta toiseen. Sen tuloksena Sementtiyhdistys saattoi tiedottaa suomalaisille rakentajille alan kansainvälisestä kehityksestä tuoreeltaan ja vieläpä suomeksi.
Junttila kiersi yhdistyksen järjestämissä koulutustilaisuuksissa ja työnäytöksissä. Hän kirjoitti Sementtituote-lehden päätoimittajana itsekin hyvin aktiivisesti. Otsikoita olivat esimerkiksi Betonipylväistä, Betonin käyttö seinärakenteena, Kellareista, Sementtivalimojen rakennuksista…

Sodan jälkeen Junttilan panos oli keskeinen myös maan jälleenrakentamisessa. Hän aloitti organisaatioltaan laajentuneen Sementtiyhdistyksen puheenjohtajana ja jatkoi sittemmin toimitusjohtajana. Aulis Junttilan merkitys ammatillisissa järjestötehtävissä korostui entisestään. Junttilan asemaa betoni- ja sementtialan organisaatioissa kuvastaa hyvin se, että kansainvälisesti häntä kutsuttiin alalla ”Suomen puheenjohtajaksi”.
Junttilan persoonaa tarvittiin paitsi sementin asemaa vakiinnuttaneessa valistustyössä myös sementti- ja betonialan liittojen yhteisten etujen edistämisessä. Junttila toimi 1946–1969 Betoniyhdistyksen johdossa.
Aulis Junttila oli 50-luvulla mukana Tuomiojan hallituksessa kulkulaitosten ja yleisten töiden ministerinä. Junttilalle on myönnetty professorin arvonimi.

Back to top