Finkensilta on toinen Kruunusillat-hankkeen silloista, jonka betonitoimituksista Ruskon Betoni vastaa. Huhtikuussa kohteessa tehtiin suuren luokan valu, jossa Kolmossementillä oli sideaineena merkittävä rooli.
Kruunusillat-hankkeessa Helsingin keskustan ja Laajasalon välille rakennetaan yhdeksän kilometrin pituinen raitiotieyhteys, jonka vierellä kulkee merellinen reitti pyöräilijöille ja jalankulkijoille. Reitille rakennettavista Finkensillasta ja Kruunuvuorensillasta sekä Korkeasaaren maarakentamisesta vastaa Työyhteenliittymä Kruunusillat, jonka muodostavat Kreate Oy ja YIT Suomi Oy. Betonin kohteisiin toimittaa Ruskon Betoni Oy. Finkensilta on 300 metriä pitkä, ja Kruunuvuorensilta on valmistuttuaan Suomen pisin silta, 1200 metriä pitkä.
Hyvien ominaisuuksien Kolmossementti
Huhtikuun puolessa välissä aloitettiin Kruunusillat-hankkeen suurin valu, Finkensillan kannen mittava erikoisvalu. Kolme päivää kestäneessä valu-urakassa oli mukana iso määrä ammattilaisia, jotta valu saatiin toteutettua yhtäjaksoisena. Ruskon Betonin laatuinsinööri Tuomas Mannosen mukaan valu oli saatava hoidettua kerralla alusta loppuun, koska saumoja ei sillan kanteen saanut tulla.
Betonia ajettiin Ruskon Betonin kahdelta tehtaalta, Helsingin Kyläsaaresta ja Vantaalta, yhteensä 563 kuormaa, 4600 kuutiota. Käytännössä uusi betonikuorma tuli työmaalle kymmenen minuutin välein koko valun ajan.
– Tämä oli työhistoriani suurin ja haastavin valu, toteaa kymmenen vuotta alalla eri tehtävissä toiminut laatuinsinööri Mannonen.
Erityisesti haastetta aiheutti poikkeuksellinen massa, jonka lujuusluokka oli C55/67 ja infrabetonivaatimus P50.
Massan sideaineena käytettiin Kolmossementtiä, jonka ominaisuuksista Tuomas Mannonen nostaa esiin massiivivaluihin sopivan maltillisen lämmöntuotannon ja hyvän lujuuden.
– Oleellista on ilman muuta myös Kolmossementin vähähiilisyys, hän lisää.
– Vähähiilisyys on merkittävä seikka, jota kohti betoneissa ehdottomasti mennään. Varsinkaan vaativampiin vähähiilisyysluokkiin ei päästä millään muulla kuin seosaineita betonin valmistuksessa käyttämällä. Kolmossementillä on helppo hallita hiilidioksidipäästöjä, koska se pitää sisällään suurehkon määrän masuunikuonaa, Mannonen sanoo.
Finkensillan valussa Kolmossementti toimi juuri kuten odotettiinkin.
– Lopputulema on juuri sitä, mihin pyrittiin, todella hyvin onnistuttiin, sanoo Mannonen. Asiakkaaltakin tuli jo valun aikana kiitosta siitä, kuinka hyvin tällaisella massalla valu onnistuu.
Sillan betonityöt on nyt tehty, seuraavaksi vuorossa on raitiovaunukiskojen asentaminen. Finkensillan osalta kaiken on arvioitu olevan valmiina ensi syksynä.
1200 metriä kansivaluja
Kruunuvuorensillan työmaalla vedenalaiset valut on saatu tehtyä, samoin suuri osa välituista, joiden päälle kansi rakennetaan. Rakenteiden valuissa on noin 90-prosenttisesti käytetty Kolmossementtiä.
Kesän aikana ryhdytään tekemään sillan kansivaluja. Toisin kuin Finkensillan yksi valtava kansivalu, Kruunuvuorensillalla kansi valetaan useammassa osassa, 50 metriä kerrallaan, eli aina kahden välituen välinen osuus.
– Vaikka Kruunuvuorensillan valut eivät yhtä mittavia olekaan kuin Finkensillan, tulee niissäkin olemaan omat haasteensa, toteaa Mannonen 1200 metriä pitkän sillan kannen valmistamisesta.
Pylonin valussa on nyt päästy vedenpinnan tasolle. Valmistuttuaan pyloni tulee kohoamaan 135 metrin korkeuteen. Lintujen pesintäkauden ajaksi pylonin rakentaminen on pysähdyksissä, mutta jatkuu taas loppukesästä.
Teksti: Minna Saano
Kuvat: Ruskon Betoni Etelä
