Jättisairaalan röntgentiloihin erikoisbetonia
Jyväskylän Kukkumäkeen nousee kokonaan uusi keskussairaala, Keski-Suomen Sairaala Nova. Röntgentilat vaativat erikoisbetonia.
Potilailla on omat huoneet. Luonnonvaloa tulvii huoneisiin ja käytäviin, ja sisäilma on raikas. Hoito- ja leikkaustilat sijaitsevat toiminnoittain vierekkäin.
Tällaista tulevaisuuden sairaalaa rakennetaan parhaillaan Jyväskylän Kukkumäkeen. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin Keski-Suomen Sairaala Novaksi nimeämä jättirakennus valmistuu nykyisen sairaalan viereen. Hoitohenkilöstö ja potilaat pääsevät uusiin tiloihin vuonna 2020.
Uuden sairaalan palveluista hyötyvät Keski-Suomen sairaanhoitopiirin 21 omistajakunnan asukkaat. Sairaalaan tulee sairaansijoja, leikkaussaleja, synnytyssaleja sekä tutkimus- ja vastaanottohuoneita.
Suurin osa tiloista valmistuu erikoissairaanhoidon käyttöön. Osa varataan Jyväskylän kaupungin perusterveydenhuollolle.
Betonitoimitus kahden yrityksen yhteistyönä
Isolla työmaalla jokaisen osakohteen aikataulutus on suunniteltava tarkasti ennakkoon.
Niin myös betonointien osalta. Rakenteisiin tarvitaan 40 000 kuutiometriä betonivaluja ja -elementtejä. Ensimmäiset betoniautot ajoivat työmaalle viime vuoden marraskuussa. Erityyppistä betonointia tarvitaan pohjatöihin, runkoon, lattioihin ja seiniin. Työ jatkuu vielä kahden vuoden ajan.
Toimituksista vastaavat Lujabetoni Oy ja HB-Betoniteollisuus Oy. Yritykset tarjosivat urakkakokonaisuutta SRV:lle yhteisprojektina. Lujabetoni on päätoimittaja. HB-Betoniteollisuus toimii alihankkijana ja pystyy toimittamaan joustavasti valmisbetonia aivan työmaan vieressä sijaitsevalta betoniasemaltaan.
Lujabetonin tehdaspäällikkö Jukka Saramäki ja HB-Betoniteollisuuden tehdaspäällikkö Jarmo Manninen uskovat, että yhdessä yritykset voivat taata toimitusvarmuuden sekä sairaalatyömaalle että muille asiakkaille.
Saramäen ja Mannisen mukaan kahden yrityksen yhteispeli on helpottanut myös suuren työmaan betonivalujen aikataulutuksia.
– Ehdottomasti hyvä ratkaisu sekä meidän että asiakkaan kannalta, Saramäki toteaa.
Röntgentiloihin erikoisbetonia
Lujabetonille, joka on yksi maan johtavista betonivalmistajista, sairaalatyömaa on suurin yksittäinen toimitus. Yleisimpien betonointikohteiden lisäksi tarvitaan erikoisbetonointia röntgentilojen säteilysuojaseiniin.
Raskasbetonin tiheys on säteilyseinissä on noin puolitoistakertaista tavalliseen betoniin verrattuna. Säteilysuojabetoni painaa lähes 4000 kiloa kuutiolta. Erikoiskiviaineksena säteilysuojaseinissä Lujabetoni käyttää Kiirunan MagnaDense-kiviainesta.
Saramäki toteaa, että Lujabetonilla on säteilysuojabetonista erikoisosaamista; viimeisimpänä referenssinä on Kuopion yliopistollisen sairaalan säderakennusten betonointi.
Teknistä tukea lämpötilamittauksiin
Uusi sairaalaa rakennetaan terve talo -kriteerien mukaisesti, ja rakentamisen laatuvaatimukset SRV:lle ja alihankkijoille ovat tiukat.
Rakenteiden lujuusominaisuuksien varmistamiseksi tehdään koekappaleiden testauksia tuplasti: Lujabetonin testauttaa koekappaleet Jyväskylän ammattikorkeakoulun laboratoriossa, ja SRV teettää omia testauksia. Rakennustyömaalla työskentelee lisäksi koko ajan yksi betoniasiantuntija, jonka tehtävänä on varmistaa betonin laadunvalvonta.
Finnsementin tehtävänä sairaalatyömaalla on muun muassa lämpötilamittausten tekninen tuki.
Myyntipäällikkö Mikko Marjalaakso sanoo, että lämpötilamittaukset ovat laadunvalvonnan näkökulmasta työmaan merkittävin työkohde.
– Suurissa valuissa lämpötila nousee korkeaksi valun keskiosassa. Siitä seuraa lämpötilaeroja pinnan ja keskiosien välillä. Jotta lämpötilaeroista johtuvat jännitykset eivät aiheuttaisi halkeilua ja betonin lujuuden vähenemistä, huolellinen suunnittelu ja mittaukset ovat välttämättömiä.
Betometri-palvelu lujuuslaskelmien apuna
Finnsementti käyttää lujuuslaskelmiin Betometri-palvelua. Se on tarkoitettu tilaajalle urakkasuunnittelun tueksi.
– Betonin kovettuminen ja lämmönkehitys voidaan arvioida etukäteen, kun on tarkat lähtötiedot betonireseptistä, muotin dimensioista, materiaaleista ja eristyksistä, sanoo Marjalaakso.
Myös SRV:n työmaapäällikkö Jussi Lehto sanoo, että lämpötilalaskentatiedot ovat auttaneet arvioimaan lämpötilan kehittymisen erilaisissa betonoitavissa rakenteissa.
– Sillä tavalla pystymme täyttämään laatuvaatimukset. Lämpötilatiedot helpottavat myös töiden suunnittelua ja toteutusta. Massiivisten rakenteiden haasteena on suuri lämmönkehitys ja liian korkean lämpötilan aiheuttama mahdollinen lujuuskato. Tällaisissa suurissa betonointikohteissa myös valupäiviin pitää varautua betonitoimitusten osalta eri tavalla kuin pienemmissä kohteissa, Lehto sanoo.
Juttu on julkaistu kokonaisuudessaan Sementti-lehdessä 2/2017. Teksti: Anne Repo, kuvat: Mikko Vähäniitty.