Näyttävää ja luovaa betonirakentamista

2000-luku oli rakennusalalla vahvan kasvun vuosikymmen. Betoni pääsi luovien arkkitehtien listoille ja infrassa tehtiin näyttäviä rakenteita.

Sementtiteollisuuden ja koko rakennusalan näkymät olivat 2000-luvun alussa valoisat. Sementin kysyntää lisäsivät merkittävästi isot, betonirakenteiset infrakohteet. Pitkästä aikaa maassamme rakennettiin uusi raideyhteys, kun Lahden oikorata valmistui 2003. Sementtiä tarvittiin: esijännitettyjä ratapölkkyjä asennettiin lähes 218 000, paalulaattoja valettiin noin 75 000 kuutiota, paaluja lyötiin yli 650 kilometriä ja 76 uutta siltaa valettiin. Seuraavana vuonna käynnistyi sementin kannalta yhtä mittava rakennustyömaa eli Vuosaaren satama.

Runsaan asuntotuotannon lisäksi erityisesti pääkaupunkiseudulla rakennettiin vilkkaasti toimi- ja kaupallisia tiloja. Suurin kohde oli Helsingissä Kampin keskus, joka valmistui SRV:n urakoimana 2005. Kampissa käytettiin runsaasti korkealujuusbetonia. Sen avulla saatiin mahdollisimman ohuet kantavat pilarit, mikä tehosti sekä kauppakeskuksen että bussiterminaalin toiminnallisuutta.

Monia 60- ja 70-luvun lähiöiden julkisivuja uusittiin ja alueiden ilme saatiin tyylikkään moderniksi. Se palautti myös arkkitehtien luovan kiinnostuksen betoniin ja valkosementin suosio kasvoi.
Finnsementti vastasi haasteeseen täydentämällä julkisivuelementeissä tarvittavien tuotteiden valikoimaa erivärisillä kivirouheilla, joiden avulla betonirakenteen pinta saatiin kestävästi halutun väriseksi.

Samuli Naamangan kehittämä graafinen betoni oli kotimainen innovaatio sekä hyvä esimerkki sementti- ja betoniteollisuuden yhteistyöstä. Ensimmäisiä isoja kohteita oli Hämeenlinnan maakunta-arkisto, joka valittiin vuoden betonirakenteeksi vuonna 2009.