Finnsementillä marraskuun alussa SCM Managerina aloittaneen Anna Antonovan päätavoitteena on tutkia ja kehittää entistä vähäpäästöisempiä sementin seos- ja raaka-aineita.
– Minulla on vielä paljon opittavaa. Tällä hetkellä perehdyn useaan projektiin, mutta jatkossa vietän todennäköisesti enemmän aikaa laboratoriossa. Kokemuksesta voin sanoa, että on aina hyvä nähdä miten materiaali käytännössä käyttäytyy, ennen kuin tehdään päätöksiä jatkosta, Antonova sanoo.
Työnsä suhteen Antonova on toiveikas. Uusia, potentiaalisia seosaineita on useampia.
– Tämänhetkisten kuonan ja saven lisäksi seosaineena on tutkittu esimerkiksi matalareaktiivisten tai kierrätettyjen materiaalien karbonatisoitumista ja niiden potentiaalisen käytön edistämistä sementin seos-aineena. Vaihtoehtoja siis on, Anna kertoo.
Työtään hän tekee yhteistyössä eri Finnsementin yksiköiden kanssa. Tarkoitus on omalla osaamisella tukea kehitystyötä. Lisäksi Antonova toivoo voivansa työskennellä tulevaisuudessa asiakkaiden tukena hankkeissa.
– Pidän asiakastyötä ja asiakkaiden haasteiden ratkomista hyvin mielenkiintoisena.
Finnsementti tuttu jo tutkija-ajalta
Antonovalla on taustaa tutkijana Aalto-yliopistosta, jossa hän tutki erilaisten sementin seosaineiden määrän nostamista ja sen vaikutusta sementin kemiaan, betonin ominaisuuksiin ja kokonaispäästöihin. Hänen tutkimustyönsä kattoi myös seosaineiden aktivoinnin ja kuitubetonitutkimuksen.
– Päädyin Aaltoon ehkä vähän yllättäenkin, sillä olen opiskellut Tallinnan teknillisessä yliopistossa TalTechissä rakennustekniikkaa. Kun maisterintyön aika tuli, halusin tehdä tutkimustyötä, toisin kuin TalTechissä yleensä tehdään – siellä opiskelijat työskentelevät yrityksissä tehden lopputyönään yrityksille projekteja.
Antonovan esimiehellä oli yhteyksiä Aaltoon, ja sillä tiellä Anna on edelleen. Maisterityön jälkeen hän jäi vielä suorittamaan tohtoriopintoja Aaltoon.
Opinnoissaan hän perehtyi sementin kemiaan ja kertoo, että yliopistolla oli tapana käyttää Finnsementin sementtejä tutkimuksissa. Finnsementti oli tuttu myös betonin päästöjen vähentämiseen tähtäävän Aalto-yliopiston Loikka-hankkeen kautta.
– Siitä heräsi kiinnostus Finnsementtiä kohtaan ja halu perehtyä lähemmin sementin tuotantoprosessiin. Olisin voinut jatkaa tutkimustyön parissa, mutta tällä kertaa Finnsementti vei voiton.
Lämmin vastaanotto
Finnsementissä aloittaminen on tuntunut hyvältä, sillä vastaanotto on ollut lämmin, jopa sydämellinen. Työkaverit ovat olleet kannustavia ja avuliaita.
Ensimmäiset viikot ovat kuluneet uuteen perehtymisessä. Yksityiskohtien lisäksi kielikin vaihtui lennosta, sillä aiemmin Antonova on työskennellyt englanniksi.
– Olen ilmoittautunut suomen kielen intensiivikurssille, joten eiköhän tämäkin pian ala sujua!
Kohta kymmenen vuotta Suomessa asunut Antonova ei ehdi potemaan koti-ikävää, sillä välimatka Helsingistä Tallinnaan on niin lyhyt, että se mahdollistaa viikonloppumatkat puolin ja toisin perheen ja ystävien kanssa.
Hienoisia vivahde-eroja maiden välillä kuitenkin on. Siinä missä suomalainen suuntaa luontoon, virolainen viettää aikaa ystävien kesken kaupungilla.
– Olen ehtinyt Suomen vuosieni aikana perehtymään läheisesti helsinkiläiseen kahvilakulttuuriin, joten jos kaipaat kahvilavinkkejä, minulta voi kysyä, Antonova nauraa.
