Mitä olisikaan maailma ilman sementtiä? Sementistä valmistettava betoni on maailman tärkein ja käytetyin rakennusmateriaali, jolla rakennetaan yhteiskuntamme perustukset osana kestävää tulevaisuutta.
Elämää ilman sementtiä on vaikea edes ajatella. Ilman sitä meillä ei olisi kerrostaloja, siltoja tai tunneleita. Kestävät betoniset rakenteet mahdollistavat esimerkiksi kattavan liikenneverkon sekä pitkäikäisten ja energiatehokkaiden rakennusten rakentamisen.
Bill Gates kirjoittaa blogissaan materiaalivalmistuksen ilmastovaikutuksista. Maailmassa eniten käytettyjen materiaalien, kuten teräksen, sementin, betonin, lasin, muovin ja alumiinin, valmistus on kolmanneksi suurin hiilidioksipäästöjen aiheuttaja maatalouden ja energiantuotannon jälkeen. Näitä materiaaleja on kaikkialla ympärillämme emmekä edes huomaa, kuinka tärkeä osa arkeamme ja yhteiskuntaamme ne ovat.
Kohti vihreämpää sementtiä
Koska sementtiä käytetään niin pienissä kuin suurissakin rakennusprojekteissa ympäri maailmaa, sen tuotantomäärät ovat valtavia – noin 4–4,5 miljardia tonnia vuodessa. Samalla sen tuotannossa syntyvien päästöjen vähentäminen on kuitenkin haastava tehtävä.
Syy sementinvalmistuksen päästöihin löytyy sen pääraaka-aineesta kalkkikivestä. Suurin osa sementin valmistuksen hiilidioksidipäästöistä syntyy, kun kalkkikiveä kuumennettaessa kalsiumkarbonaatin sisältämä hiilidioksidi vapautuu ilmaan. Tämä kalsinoinniksi kutsuttu vaihe on sementin valmistuksessa välttämätön kemiallinen reaktio, josta syntyviä hiilidioksidipäästöjä ei voi välttää.
Olemme ottaneet tämän hiilidioksidihaasteen vastaan sen vaatimalla vakavuudella ja onnistuneet vähentämään päästöjämme yli viidesosalla vuodesta 1990. Tähän pisteeseen olemme päässeet parantamalla tuotantomme energiatehokkuutta, lisäämällä kierrätyspolttoaineiden osuutta ja hyödyntämällä yhä enemmän kierrätysmateriaaleja sementin seosaineina.
Pienentääksemme hiilijalanjälkeämme edelleen tarvitsemme kuitenkin innovaatioita ja uutta teknologiaa. On arvioitu, että teknologialoikka mahdollistaisi jopa 80 prosentin päästövähennykset sementinvalmistuksessa vuoteen 2050 mennessä. Panostammekin tutkimus- ja kehitystoimintaan löytääksemme uusia ratkaisuja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen sekä Suomessa että kansainvälisesti.
Gatesin lailla olen optimistinen näiden uusien innovaatioiden ja niiden mahdollistamien päästövähennysten suhteen. Jatkamalla nykyisiä ympäristötekojamme ja ottamalla käyttöön uusia hyviä toimintatapoja teemme kestävämpää tulevaisuutta.
Kirjoittaja on Finnsementin toimitusjohtaja Miikka Riionheimo
