Suuri askel sementtiteollisuudelle – ensimmäinen hiilidioksidin talteenotto- ja varastointihanke etenee Norjassa

Norjassa otetaan isoja harppauksia hiilidioksidipäästöjen talteen ottamisen ja varastoimisen rintamalla. Pohjanmerelle rakentuva hiilidioksidin varastointilaitos on merkittävä avaus sementtiteollisuudelle ja hiilineutraalille sementintuotannolle.

Norjan hallitus teki joulukuussa historiallisen ilmastopoliittisen rahoituspäätöksen: valtio tukee hiilidioksidin talteenotto- ja varastointikokonaisuuden rakentamista Norjan rannikolle ja Pohjanmerelle.

Hanke koskee kahta täyden mittakaavan laitosta, joista ensimmäinen rakentuu Norcemin sementtitehtaan yhteyteen Brevikiin. Kyseessä on maailman ensimmäinen täydessä mittakaavassa toteutettava hiilidioksidin talteenotto- ja varastointilaitos. Toinen vastaavanlainen laitos on suunnitteilla Fortumin jätteenkäsittely- ja polttolaitoksen yhteyteen Osloon.

Geologisessa varastoinnissa hyödynnetään tyhjentynyttä öljynporauskenttää Pohjanmerellä, jonne paineistamalla nesteytetty hiilidioksidi kuljetetaan laivalla ja siirretään kaasuputkiverkostoa pitkin lopulliseen varastoonsa. Merenpohjassa, kolmen kilometrin syvyydessä, se säilyy vähintään seuraavat tuhat vuotta.

Vuonna 2024 käyttöön otettavaa teknologiaa ja varastointiratkaisua on valmisteltu jo vuosia.

– Projekti on valtava, mutta niin on myös sen merkitys. Menetelmällä pystytään ottamaan talteen yli puolet kyseisen tehtaan päästöistä, yhteensä 400 000 tonnia hiilidioksidia vuodessa, mikä muuten joutuisi ilmakehään, kertoo Finnsementin ympäristöpäällikkö Ulla Leveelahti.

 

Suuret harppaukset ilmastotyössä vaativat isoja investointeja

Finnsementillä seurataan Norjan hanketta suurella mielenkiinnolla – onhan kyseessä sementinvalmistamisen historian merkittävin käänne ja uuden aikakauden alku.

– Odotamme hankkeelta paljon. Ennen kaikkea saamme lisätietoa uuden teknologian soveltuvuudesta sementtiteollisuuteen sekä ymmärrystä sen mahdollisuuksista ja rajoitteista. Tällä on suuri arvo teknologian jatkokehittämisessä.

Suomessa vastaavia hankkeita ei lähivuosina tulla näkemään.

– Toisin kuin Norjasta meiltä ei löydy tyhjiä kaasu- ja öljykenttiä tai miljardien resursseja vastaavanlaiseen hiilidioksidin varastoinnin käynnistämiseen. Muita keinoja päästökuormamme pienentämiseksi on onneksi monia, Leveelahti muistuttaa.

Sementintuotannon päästöjä voidaan vähentää esimerkiksi korvaamalla kalkkikiveä vaihtoehtoisilla raaka-aineilla, siirtymällä fossiilisista kierrätyspolttoaineisiin, parantamalla polttouunien energiatehokkuutta sekä seostamalla sementtejä. Finnsementillä nämä keinot ovat jo käytössä ja jatkuvan kehitystyön kohteena.

– Päästöjä ei voida kuitenkaan leikata loputtomiin, sillä yli puolet päästöistä on peräisin raaka-aineista ja kemiallisista reaktioista, joille ei löydy korvaajaa. Myös siksi Norjan mallin mukainen hiilidioksidin talteenotto tulee olemaan tarpeellista tulevaisuudessa.

Talteen ottamisen jälkeen hiilidioksidia voidaan varastoimisen lisäksi myös hyödyntää raaka-aineena. Yhdessä LUT-yliopiston kanssa Finnsementti tutkii mahdollisuuksia tuottaa sementtitehtaalla syntyvästä hiilidioksidista hiilineutraaleja liikennepolttoaineita.

– Hiilidioksidia vapautuu toistaiseksi enemmän kuin sitä pystytään hyötykäyttämään. Siksi varastointi on yksi tärkeimmistä tavoista vähentää hiilidioksidipäästöjä, Leveelahti kiteyttää.

Hän myös muistuttaa, etteivät suuret harppaukset ole ilmaisia. Uudet ympäristöystävällisemmät sementinvalmistuksen ja hiilidioksidin hyödyntämisen teknologiat tulevatkin vaikuttamaan myös sementin hintaan.

– Kysymys kuuluu, ovatko yhteiskunta tai kuluttajat valmiita maksamaan ympäristöystävällisemmästä sementistä?

Pieniä, suuria ympäristötekoja tehdään yhdessä

Euroopan sementtiteollisuus on sitoutunut Euroopan komission asettamaan hiilineutraaliustavoitteeseen, jonka maali häämöttää vuodessa 2050. Paljon onkin jo tehty. Tähän mennessä eurooppalainen sementtiteollisuus on vähentänyt hiilidioksidipäästöjä keskimäärin 15 prosenttia 1990-luvun tasosta – Finnsementti jo 22 prosenttia.

Sementtiteollisuus ei kuitenkaan pysty merkittäviin ympäristötekoihin yksin. Norcem-hankkeen tärkein kumppani on Norjan valtio, joka maksaa kaksi kolmasosaa hankkeen yhteensä 2,3 miljardin euron kustannuksista.

– Ympäristötyö ei kuitenkaan ole kilpailu, vaan jokainen pienikin onnistuminen on askel kohti yhteistä tavoitetta. Siksi iloitsemme Norjassa saavutetuista tuloksista. Uusilla teknologioilla, pitkäjänteisillä toimilla ja yhteistyöllä pääsemme parhaaseen lopputulokseen ja rakennamme kestävämpää yhteiskuntaa.