Sementin valmistus
Sementti on jauhemainen hydraulinen sideaine, joka reagoi veden kanssa ja kovettuu lujaksi ja kestäväksi lopputuotteeksi. Sementtiä käytetään pääasiassa betonin, maailman yleisimmän rakennusaineen, sideaineena. Sementin muita käyttökohteita ovat erilaiset laastit ja tasoitteet sekä maaperän stabilointi.
Sementin valmistuksen pääraaka-aine on kotimainen kalkkikivi, joka louhitaan, murskataan ja lajitellaan ennen raakajauhatusta. Kalkkikivestä saatavan kalsiumkarbonaatin (CaCO3) lisäksi sementin valmistuksessa tarvitaan piioksidia (SiO2), rautaoksidia (Fe2O3) ja alumiinioksidia (AI2O3), joita saadaan kalkkikivilouhoksen sivukivistä ja muun teollisuuden sivutuotteista. Kiviainesten kemiallisen koostumuksen perusteella määritetään raaka-aineiden syöttösuhteet ja aineet syötetään raakajauhemyllyyn, jossa ne jauhetaan hienoksi.
Sementtiklinkkeri valmistetaan noin 100 metrin mittaisessa kiertouunissa. Raakajauhe syötetään kiertouuniin syklonitornin kautta, jossa se kuumenee uunista poistuvien savukaasujen ansiosta. Kalkki-, pii-, alumiini- ja rautayhdisteet muuttuvat kalsiumyhdisteiksi ja sintraantuvat sementtiklinkkeriksi, kun materiaalin lämpötila nousee +1400°C:een. Uunin loppupäässä sementtiklinkkeri jäähdytetään ilmajäähdyttimissä nopeasti noin 200°C:een. Klinkkeri muistuttaa tässä vaiheessa karkeaa soraa.
Rakennussementit valmistetaan jauhamalla klinkkeriä, seosaineita ja kipsiä kuulamyllyssä. Seosaineina Finnsementissä käytämme kalkkikiveä ja masuunikuonaa. Kipsiä jauhetaan mukaan säätämään sementin sitomisaikaa. Rakennussementin ominaisuuksia säädellään mm. klinkkerin koostumuksella, käytettävien seosaineiden suhteilla ja jauhatushienoudella.