Lämmönkehitysominaisuudet

Sementin hydrataatioreaktiossa kehittyy lämpöä samassa suhteessa kuin lujuudenkehitys etenee. Lämmönkehitykseen vaikuttavat sementin kemiallinen koostumus ja hienous.

Massiivisissa rakenteissa betonin lämpötila nousee yleensä korkeaksi valun keskiosassa, mikä johtaa lämpötilaeroihin rakenteen pinnan ja keskiosien välillä. Lämpötilaeroista johtuvat jännitykset aiheuttavat herkästi halkeilua betonipintaan, joten betonin säilyvyyden kannalta huolellinen suunnittelu lämpötilaerojen hillitsemiseksi on ensi arvoisen tärkeä. Betonin hydrataatiossa muodostuvaan lämpöön voidaan vaikuttaa käyttämällä mahdollisimman vähän lämpöä tuottavaa sementtiä ja/tai kuonaa seosaineena tai mahdollisimman kylmää betonimassaa. Syntyviin lämpötilaeroihin vaikutetaan muottien ja eristeiden valinnoilla sekä mahdollisella lämmityksellä tai jäähdytyksellä.

Lämmönkehityksestä voi olla myös hyötyä. Talvibetonoinnin yhteydessä on perusteltua käyttää nopeammin kovettuvaa sementtiä hitaamman sementin asemesta, koska rakenteen lämpötila ja lujuus kehittyvät silloin suotuisammin nimenomaan ensimmäisten, ratkaisevien vuorokausien aikana.