Finnsementti haluaa olla työturvallisuudessa Suomen paras rakennusteollisuuden toimija. Tavoitetta tukevat myös johdon ja työntekijöiden yhteiset turvallisuuskeskustelut.
Tuotantojohtaja Jussi Puustinen, työnjohtaja Timo Rantanen, pakkauskoneiden hoitaja Ville Viitanen sekä satamatyöntekijä Kari Kärkkäinen ovat kokoontuneet Paraisten sementtitehtaan pakkaamoon. Käynnistymässä on SLI-turvallisuuskeskustelu. Lyhenne tulee sanoista Safety Leadership Interaction.
Tänään on tarkoitus pohtia, mitä Suomessa voitaisiin oppia Ranskassa sattuneesta traagisesta työtapaturmasta.
– Ranskalaisella tehtaalla sementin yläsekoittajaa puhdistanut työntekijä oli kaikkien sääntöjen vastaisesti lukinnut itsensä koneen vaara-alueelle. Turvalukitut ovet olivat sääntöjen vastaisesti suljettuina ja avaimet olivat sääntöjen vastaisesti turvalukoissa, Puustinen aloittaa.
Vuorovaikutusta ja osallistamista
SLI-keskusteluissa johtajat keskustelevat ajankohtaisista työturvallisuuteen liittyvistä asioista työntekijöiden kanssa.
Ideana on jalkautua aitoon ympäristöön, työntekijöiden arjen työtehtävien äärelle.
– Kyseessä ei ole auditointi- tai arviointitilaisuus. Tavoitteena on vuorovaikutuksen lisääminen, välittäminen ja osallistaminen, Puustinen selvittää hieman ennen tämänkertaisen keskustelun alkua.
– Samalla pohditaan myös esimerkiksi sitä, että olisiko joitain totuttuja toimintatapoja syytä kehittää.
Johdon aktiivisuutta mitataan
Puustinen kertoo, että SLI-keskustelut ovat myös mittari, jolla mitataan johdon aktiivisuutta turvallisuuskulttuurin kehittämisessä.
SLI-keskusteluja järjestetään vuosittain noin 50. Yksi keskustelu kestää tavallisesti 15–20 minuuttia. Tuotantojohtajan lisäksi keskusteluja vetävät kaikki johtoryhmän jäsenet.
Keskusteluja on pidetty nyt parin vuoden ajan. Puustiselle tämä keskustelu on järjestykseltään numero 20.
Erään onnettomuuden anatomia
Vaan palataanpa Paraisten pakkaamoon ja keskusteluun Ranskan tapauksesta.
– Työntekijä asetti kätensä sekoittimeen poistaakseen letkuun jumiin jääneen betonin palasen. Samaan aikaan käyttöhenkilö käynnisti koneen uudelleen, ja potkuri alkoi pyöriä. Työntekijä menetti kätensä, Puustinen käy läpi karut faktat.
Ja kertauksen vuoksi, kuten tapauksesta kirjoitetussa tapahtumakuvauksessakin lukee:
Aidatulla vaara-alueella ei saa missään nimessä tehdä puhdistustöitä, jos konetta ei ole erotettu käyttövoimasta. Koneen sähköerotuksen voi tehdä vain käyttäen henkilökohtaisilla riippulukoilla lukittua pääkytkintä.
Kiire ei anna lupaa oikaista
Paraisilla Ranskan tapaus herättää ihmetystä.
Viitanen pukee sanoiksi kaikkien mietteet, että työntekijöiden ammattitaito ja asenne eivät ole olleet kohdallaan.
Paraislaiset arvioivat, että tapauksen motiivina on ollut kiire ja halu oikaista.
– Olen kyllä vakuuttunut, että meillä kaikki ymmärtävät, että kiireessäkin asiat pitää tehdä ohjeiden mukaisesti, oikealla ja turvallisella tavalla, Rantanen pohtii.
Puustinen kysyy, että tietävätkö työntekijät aina, mikä on se oikea tapa.
– No, uskoisin, että ainakin vakituiset työntekijät kyllä tietävät hyvin. Koulutuksiakin on ollut paljon ja työtehtävistä on myös kirjalliset ohjeet, Kärkkäinen kertoo.
Hyvää kommunikaatiota
Paraislaiset nostavat esiin myös esimerkiksi hyvän kommunikaation, perehdyttämisen ja osaamisen varmistamisen merkityksen.
– Aina pitää kysyä, jos jokin asia on epäselvä. Perehdyttämisen jälkeen osaaminen pitää varmistaa, ihan vieressä seisten. Nämä asiat korostuvat tietenkin entisestään silloin, kun taloon tulee kesätyöntekijöitä, Viitanen pohtii.
Osallistujat ovat tyytyväisiä keskustelun antiin.
– Työnantajalle täytyy kyllä antaa tunnustusta siitä, että se on panostanut voimakkaasti turvallisuuskoulutuksiin ja turvavälineisiin. Turvallisuuskulttuuri on selvästi kohentunut takavuosiin verrattuna, Kärkkäinen pohtii.
– Tämä oli arvokas kohtaaminen. Avoimuus ja hyvä vuorovaikutus ovat avainasemassa, kun luomme entistäkin turvallisempaa työympäristöä, Jussi Puustinen kiteyttää.
Juttu on julkaistu Sementti-lehdessä 1/2019 (teksti: Matti Välimäki, kuva: Vesa-Matti Väärä).
