Ennätysvuosista suureen pudotukseen

Loviisan ydinvoimalan rakennustyöt

Öljyn hinta lähes tuplaantui, mikä vaikutti rajusti myös sementin valmistuskuluihin. Sementinkin hinnan nostaminen tuli välttämättömäksi. Sekä sementti että valmisbetoni olivat hintailmoitusmenettelyn alaisia tuotteita, minkä vuoksi hinnankorotukset piti perustella ja niille piti saada elinkeinohallituksen hyväksyntä. Esimerkiksi Paraisten Kalkin Vakiosementin hinta nousi vuonna 1974 vajaasta 85 markasta noin 120 markkaan tonnilta.

Sementin kulutus kasvoi yli kolmanneksella vuosina 1971–75, joten maamme sementtitehtaiden kannattavuus säilyi suhteellisen hyvänä. Vuonna 1974 Suomessa rakennettiin 75 000 asuntoa, mikä suhteutettuna väkilukuun oli tuolloin epävirallinen maailmanennätys. Kaikkiaan sementtiä käytettiin tuona vuonna Suomessa valmistuneisiin asuinrakennuksiin noin 900 000 tonnia. Se on kaksi kertaa enemmän kuin vuonna 2012. 70-luvun jälkipuolisko olikin taas rajusti laskevien suhdanteiden aikaa, jolloin betoniteollisuuden käyttöasteet laskivat peräti 75 prosentilla.

Muutamia suuria työmaita oli onneksi meneillään. Yksi niistä oli Loviisan ydinvoimala. Sen työmaalla oli betonirakentamisen laatuvaatimukset hyvin kireät, mikä heijastui myös sementin tuotantoon.
Työmaalla valettiin muun muassa Suomen siihen asti suurin liukuvalu. Kaikkiaan paikallavaluja oli noin 250 000 kuutiota. Käytetystä sementistä pääosa oli Partekin Lappeenrannan tehtaan Yleissementtiä, mutta suurempiin valuihin tarvittiin hitaasti kovettuvaa ja sulfaatinkestävää Kolarissa valmistettua LH-sementtiä.