Kestävä kehitys tuli jäädäkseen

80-luvulla nousi esiin uusi termi: kestävä kehitys. Ensimmäinen ehdotus eurooppalaiseksi sementtistandardiksi annettiin vuosikymmenen alussa.

Kestävä kehitys -termin lanseerasi Norjan pääministerin Gro Harlem Brundtlandin mukaan nimetty komitea. Komitea kiinnitti raportissaan huomiota myös raskaan teollisuuden päästöihin. Kaikissa Pohjoismaissa heräsi laaja keskustelu teollisuuden vaikutuksista ympäristöön.

Sementin tuotannossa oli sähkösuodatuksen ansiosta saatu pölypäästöt aika hyvin hallintaan. Energiaa kului edelleen paljon, vaikka kuivamenetelmään siirtyminen oli parantanut tuotannon energiatehokkuutta.

Energiankulutusta pyrittiin vähentämään kaikissa sementtitehtaissa. Esimerkiksi Paraisilla prosessilämmön talteenottoa tehostettiin. Uuden 4 MW:n voimalan hyödyntämä prosessilämpö riitti tehdasalueen kaikkien kiinteistöjen lämmittämiseen. Nykyinen, vuonna 2013 Paraisille valmistunut lämmönvaihdin on teholtaan 8 MW.

Sementtiteollisuuden kehittämiseksi tehtiin myös kansainvälistä yhteistyötä. Ensimmäinen ehdotus eurooppalaiseksi sementtistandardiksi annettiin 80-luvun alussa. Lopullinen standardi EN 197-1:2000 hyväksyttiin vuonna 2000. Standardin tavoitteena on kehittää sementtiteknologiaa niin, että valmistuksessa kuluu energiaa mahdollisimman vähän ja että tarjolla on sopivia sementtilaatuja sekä perinteisiin että uusiin kohteisiin.