Kuivamenetelmä yleistyi, BES käyttöön

Suomessa valmistetaan nykyisin sementtiä kuivamenetelmällä. Se syrjäytti 1960- ja 1970-lukujen vaihteessa märkämenetelmän, jota oli käytetty aikaisemmat 40 vuotta.

Ensimmäinen kuivauuni asennettiin Lappeenrantaan 1967. Seuraavana vuonna avattuun Kolarin sementtitehtaaseen valittiin sama tekniikka. Paraisilla ja Virkkalassa kuivamenetelmä tuli käyttöön 1970-luvun alussa. Paraisten, nykyisinkin toimiva sementtiuuni 6 otettiin käyttöön 1975. Se lisäsi kotimaisen sementin valmistuksen kapasiteettia huomattavasti. Uunin käyttöönoton jälkeen Paraisten sementin tuotannon määrä nousi väliaikaisesti jopa 700 000 tonniin.
Viimeistään tuolloin kuivamenetelmästä tuli suomalaisen sementtiteollisuuden pääasiallinen valmistusmenetelmä. Sementin valmistuksesta tarkemmin: www.finnsementti.fi/sementti/valmistus

Elementtiteollisuudessakin siirryttiin uuteen aikaan ja aloitettiin standardien kehittäminen 1960-luvun lopussa. Mallia otettiin ulkomailta. Suomalaisen standardin lähtökohtana oli elementtiruudukon 3 M -mitoitus.

Kehitystyön tuloksena BES-järjestelmä otettiin käyttöön 1970-luvun alussa. Entistä systemaattisempi teollinen tuotanto paransi elementtiteollisuuden kannattavuutta. Betonielementtien markkinaosuus vahvistui suhteessa valmisbetoniin. Tämä näkyi myös sementtiteollisuudessa nopeasti kovettuvien sementtien kysynnän kasvuna.

Sementtiyhtiöt puolestaan kehittivät uutuuksina kuivatuotteita. Paraisten Kalkkivuori aloitti kuivien sementti- ja kalkkikivipohjaisten seinätasoitteiden valmistuksen jo 1958. Valikoimaa laajennettiin 1960-luvulla käsin levitettäviin lattiatasoitteisiin ja kiinnityslaasteihin. Pumpattavien lattiatasoitteiden tuotanto alkoi Paraisilla 1970-luvun puolivälissä.