Masuunikuona tehokkaampaan käyttöön

Suomen Kuonajaloste Oy perustettiin vahvoin teknis-taloudellisin perustein markkinoimaan masuunikuonaa. Partek, Lohja, Rautaruukki ja Ovako perustivat yhdessä Suomen Kuonajaloste Oy:n kesäkuussa 1980. Osakekanta jakautui tasan terästeollisuuden ja rakennusaineteollisuuden kesken. Yhtiön tavoitteena oli, että kaikki Suomessa syntyvä masuunikuona pyritään käyttämään hyödyksi. Teräksen tuotanto oli tuolloin Suomessa noin 600 000 tonnia. Masuuneja oli kaksi, Raahessa ja Koverharissa. Molemmissa syntyi masuunikuonaa useita satojatuhansia tonneja vuodessa.

Sementtiteollisuus on ollut Kuonajalosteen perustamisesta lähtien masuunikuonan suurin käyttäjä.
Yhtiön perustamiseen liittyi myös kilpailullisia ja strategisia seikkoja. Sementtiteollisuus halusi yhteistyöllä varmistaa, ettei terästeollisuus ryhdy kilpailevaksi sementin valmistajaksi. Yhtiön perustamisen varmistuttua Partek päätti rakentaa kuonajauhetehtaan Raaheen. Kuonajauheen markkinointi ja kehittämistyö tuli sementtiteollisuuden vastuulle ja Suomen Kuonajaloste hoiti muun kuonan markkinoinnin.

Masuunikuonan tärkein käyttökohde oli tuolloin maanparannus, johon kuonaa käytettiin kalkin vaihtoehtona. Kuonan sisältämät raskasmetallit olivat kuitenkin riski ympäristölle. Partek ei toki halunnut vaarantaa omaa kalkkibisnestään uudella tuotteella. Toisaalta sementtiteollisuus ei halunnut aktiivisesti edistää kuonasementin käyttöä. Suomen Kuonajalosteen toiminta itsenäisenä yhtiönä päättyi 1993, jolloin se sulautettiin Rautaruukkiin. Sementtiteollisuus on jatkanut edelleen jauhetun kuonan valmistusta ja myyntiä. Kuonajauhetta käytetään nykyisin sementtiä osin korvaavana sideaineena massiivisissa betonirakenteissa sekä ainoana sideaineen kaivostäytöissä.

Raahen kuonajauhetehdas on runsaan 30 vuoden aikana toimittanut kuonajauhetta yli miljoona tonnia. Ennätysvuosi oli 2007, jolloin pelkästään Olkiluodon ydinvoimalan työmaalle toimitettiin 11 500 tonnia kuonajauhetta.