Korona pysäytti meidät yllättäen maaliskuussa. Hetkessä tuttu ja turvallinen arki muuttui yksinäiseksi eristykseksi ja etätyöksi. Olo oli kuin lapsen lumisadepallon sisällä; perustukset heiluivat ja hetkellisesti näkyvyys tulevaan putosi nollaan. Eristyksen aikana moni on pohdiskellut sitä, kuinka koronakriisi tulee muuttamaan – ja on jo muuttanut – maailmaamme.
Talouden rattaiden äkkipysäytys on tuonut terveyshuolen rinnalle yleisen epävarmuuden elinkeinosta, kun taantumalle povataan historiallisia mittasuhteita. Omassa työssäni Finnsementillä mietin myös sitä, mikä vaikutus koronakriisillä on ilmastonmuutokseen.
Jokaisella pilvellä on hopeareunus – niin tässäkin tapauksessa. Kriisin seurauksena esimerkiksi puolet maailman päästöistä tuottavan Kiinan kasvihuonekaasupäästöt laskivat jopa 25 prosentilla, kun tehtaat pysähtyivät, energian tuotannon tarve vähentyi ja liikenne puolittui. Vastaava ilmiö on sen jälkeen toistunut myös muualla viruksen levitessä maasta ja maanosasta toiseen. Lyhyellä aikavälillä vaikutukset ovat siis olleet ilmastonmuutoksen kannalta positiivisia, mutta eivät pysyviä. Mikä on pidemmän aikavälin seuraus?
Kriisin jälkeen kohti vihreämpää tulevaisuutta
Pessimisti on varma, että koronan seurauksena kovat taloudelliset arvot kävelevät ympäristötyön ylitse. Talouden rattaiden käynnistyessä uudelleen kaipaamme ennen kaikkea työtä ja turvattua elinkeinoa. Edellisen finanssikriisin jälkeen nähtiin esimerkiksi, että aluillaan ollut kehitystyö hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin osalta hidastui maailmalla pitkäksi aikaa, kun kauempana tulevaisuudessa häämöttävän ilmastohaasteen sijaan ratkottiin talouden päivänpolttavia ongelmia.
Optimisti näkee kuitenkin koronakriisinkin mahdollisuutena. Yksi pieni virus on mobilisoinut ihmiskunnan ennennäkemättömään taistoon yhteistä vihollista vastaan. Hämmästyttävän lyhyessä ajassa tehdyt dramaattiset viruksentorjuntatoimet ovat osoittaneet, mihin ihmiskunta halutessaan kykenee. Samalla tahdolla voimme ratkaista ilmastonmuutoksen ihmiskunnalle aiheuttamaa huomattavasti suurempaa uhkaa ja tehdä sen vieläpä merkittävästi lievemmillä toimenpiteillä.
Koronaeristyksen aikana olemme jo huomanneet, että matkustamista vaativia kokouksia voidaan hyvin korvata sähköisellä yhteydenpidolla. Sama pätee työmatkaliikenteeseen. Koronaviruspandemia on moninkertaistanut etätyötä tekevien määrän, minkä ansiosta valtava joukko ihmisiä on oppinut tekemään työtä muualla kuin perinteisessä toimipaikassaan. Uskon, että nämä opit johtavat pysyviin muutoksiin tavassamme tehdä työtä ja osaltaan vähennyksiin kasvihuonekaasupäästöissä.
Koronakriisistä palautumiseen tarvitaan talouden elvytystoimenpiteitä, jotka voidaan tehdä niin sanottuna vihreänä elvytyksenä. Termi viittaa toimiin, jotka samanaikaisesti vahvistavat kokonaiskysyntää ja vähentävät päästöjä joko suoraan tai epäsuorasti. Kohdistamalla tukea uusiutuvaan energiaan, energiatehokkuuteen ja raideliikenteeseen vaikutetaan aiempien kokemusten perusteella parhaiten myös työllisyyteen.
Finnsementin sitoutumista hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen koronakriisi ei ole muuttanut. Teemme jatkossakin hartiavoimin töitä vähäpäästöisemmän sementin eteen. Investoinnit Oiva-sementin laajempaan käyttöön jatkuvat Raahessa ja Paraisilla. Optimistina uskon, että koronakriisi tuottaa meissä lähinnä myönteisiä muutoksia, kuten ystävien, lähimmäisten ja planeettamme hyvinvoinnin arvostuksen lisääntymistä. Ennustan, että näemme tiivistyvää yhteistyötä ja otamme vielä isoja askeleita kohti vähähiilistä yhteiskuntaa!
Ulla Leveelahti
Ympäristöpäällikkö
