Finnsementin ratkaisuilla mukaan EU:n elvytyspakettiin

Hallitus on kertonut ohjaavansa EU:n elpymisrahoista vähintään puolet vihreään siirtymään. Finnsementin toimitusjohtaja Miikka Riionheimo toivoo, että julkista rahoitusta ohjattaisiin myös päästöjä nopeasti vähentäviin hankkeisiin.

Investoinnit tulisi kohdistaa merkittävien päästölähteiden kehitystyöhön. Ja investointeja pitäisi tukea nopeasti. Tällaista viestiä rakennustoimiala ja Finnsementti ovat aktiivisesti vieneet ministeriöihin ja poliittisille päättäjille.

– Toiveenamme on, että viestimme kuultaisiin ja ymmärrettäisiin. Esimerkiksi Finnsementillä on merkittäviä hankkeita, joiden nopeuttaminen julkisen sektorin taloudellisen tuen avulla mahdollistaisi niiden toteuttamisen lähivuosina. Jo kahden hankkeen avulla saavuttaisimme yli 68 000 tonnin hiilidioksidivähennykset vuosittain. Potentiaalia on siis paljon, mutta tukitoimien pitäisi olla nopeita, sanoo Finnsementin toimitusjohtaja Miikka Riionheimo.

Hän korostaa, että saavutettavat päästövähennykset olisivat suuremmat kuin hallituksen tavoittelemalla puurakentamisen lisäämisellä.

– Lisäksi me pystymme tuottamaan nämä vähennykset yhteiskunnalle huomattavasti halvemmalla ja merkittävästi nopeammin, Riionheimo jatkaa.

Perusteollisuus uhkaa jäädä syrjään

Syy vahvaan kannanottoon on se, että Miikka Riionheimo pelkää EU:n elvytysrahaston tukien tähtäävän liian kauaksi tulevaisuuteen, jolloin perusteollisuudessa nykyteknologialla saavutettava päästövähennyspotentiaali jää hyödyntämättä. Valtiontuella olisi nyt mahdollista vivuttaa nopeasti yksityistä pääomaa merkittäviin ja nopeasti päästöjä vähentäviin hankkeisiin.

– Perusteollisuuskin investoi tutkimukseen. Tulevaisuusinvestoinnit tuottavat tuloksia kuitenkin vasta muutaman kymmenen vuoden päästä, ja silti jo lähivuosina päästöjä pitää vähentää tehokkaasti. Meillä on jo ratkaisuja, joilla pääsisimme mukaan elvytyspakettiin, hän sanoo.

Investointien tueksi tarvitaan jatkuvuutta ja luottamusta toimintaympäristöön. Huolena on, että epävarmuus tulevaisuudesta vähentää alan innovatiivisuutta ja luontaista kehitystä. Sitä jarruttavat myös valtiovallan kilpailua vääristävät toimet.

– Tosiasiahan on, että vauhti, joka on meillä ollut viimeisen 30 vuoden aikana, ei riitä seuraavalle 30 vuodelle. Olemme määrätietoisesti vähentäneet päästöjämme, mutta tahtia on lisättävä. Ja vauhdin kiihdyttämiseksi mekin tarvitsemme valtiovallan tukea.

Riionheimo nostaa esimerkiksi Norjan, jossa hallitus päätti viime vuonna rahoittaa hiilidioksidin talteenotto- ja varastointikokonaisuuden rakentamista Norjan rannikolle ja Pohjanmerelle.

Norja on edelläkävijä, sillä kyseessä on maailman ensimmäinen täydessä mittakaavassa toteutettava hiilidioksidin talteenotto- ja varastointilaitos. Teknologia otetaan käyttöön vuonna 2024. Vastaavanlainen laitos on suunnitteilla Fortumin jätteenkäsittely- ja polttolaitoksen yhteyteen Osloon.

– Norjassa ja monessa muussakin Euroopan maassa hallitukset avittavat näitä ilmastotyötä edistäviä harppauksia. Mihin Suomen kiire katosi? Riionheimo kysyy.

Tavoitteena hiilineutraaliuden ja kestävän rakentamisen yhtälö

Norjaan rakennettavilla hiilidioksidin varastointilaitoksilla on suuri merkitys hiilineutraalia sementintuotantoa kehitettäessä. Miikka Riionheimoa ihmetyttää, että Suomessa rakentamisen ja rakennusmateriaalien hiilidioksidipäästöjen vähentämiskeskustelu on jumiutunut puurakentamisen etujen ympärille.

Hän muistuttaa, että hiilineutraalius­tavoitteista pitäisi puhua materiaalineutraalisti. Rakentamisessa tulee käyttää hyväksyttyjä ja toimiviksi todettuja materiaaleja, jotka täyttävät parhaiten kestävän rakentamisen periaatteet. Tämä tarkoittaa sosiaalista, ekologista ja taloudellista näkökulmaa.

Tärkeintä onkin hänen mukaansa tavoitella hiilineutraaliuden ja kestävän rakentamisen yhtälöä.

– Pitää puhua elinkaaresta. Yksittäisen rakennusmateriaalin sijaan tulee katsoa rakennusta kokonaisuutena ja pelkän rakennusvaiheen sijaan koko sen elinikää. Vähähiilinen rakentaminen ei välttämättä tarkoita kestävää rakentamista. Jos vaaditaan pelkästään vähähiilisyyttä, voidaan tinkiä kestävyydestä. Näin ei saa tapahtua, Riionheimo päättää.

Juttu on julkaistu Sementissä 1/2021. Teksti: Annamari Nurminen, kuva: Ilkka Palonen

Jaa juttu

Uusimmat blogit:

Tasaisen varmasti kohti entistä ihmislähtöisempää organisaatiota

Me Finnsementillä teemme pitkäjänteistä työtä henkilöstön hyvinvoinnin ja viihtyvyyden eteen. Jälleen viime vuonna teetetyn henkilöstökyselymme perusteella työ tuottaa myös hedelmää. 110-vuotiaan historiamme aikana olemme ehtineet kulkea jo pitkän matkan, mutta tavoitteita riittää tulevaisuudessakin.

Back to top