Ympäristöystävällisen Kolmossementin taustalla on pitkäjänteistä työtä, mittavia testauksia sekä tulosten analysointia ja käytäntöön viemistä. Vähäpäästöinen sementti on osoittautunut erittäin toimivaksi ja odotuksia vastaavaksi. Kolmossementin vähähiilisyyden takana on yhtenä raaka-aineena käytetty teollisuuden sivutuotteena syntynyt masuunikuona, joka nostaa loppulujuutta, alentaa lämmön tuottoa ja parantaa betonin tiiveyttä.
Kolmossementtiin perustuvien betonireseptien hiilidioksidipäästöt ovat jopa 40 prosenttia alhaisempia kuin CEM I -sementtiin perustuvien betonien.
Kolmossementin tärkeimpiä ominaisuuksia vähäpäästöisyyden lisäksi ovat muun muassa maltillinen lämmöntuotto, korkea loppulujuus ja hyvät säilyvyysominaisuudet betonissa. Se on myös helposti työstettävä ja monenlaisiin kohteisiin soveltuva.
Kolmossementti lyhyesti:
- korkean 52,5-lujuusluokan CEM III -masuunikuonasementti
- sisältää masuunikuonaa 40–46 %
- 2 vuorokauden lujuus noin 21 MPa, 28 vuorokauden keskimäärin 59 MPa
- hyvä työstettävyys betonissa pienillä vesimäärillä
- betonissa hyvä kestävyys aggressiivisia aineita vastaan
- soveltuu käytettäväksi AKR I- ja II-luokan kiviaineksen kanssa
- hiilidioksidipäästö jopa 40 % pienempi kuin portlandsementtien
Vähähiilinen sementti teki läpimurron
Sementtiteollisuuden päästöjen vähentämiseen tähtäävä kehitystyö tuottaa tulosta. Vähähiiliset sementtilaadut ovat lyömässä itsensä läpi ja muuttumassa rakennusteollisuudessa valtavirraksi. Finnsementin on mahdollista pudottaa tuotantonsa kokonaispäästöjä 25 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.
Finnsementti toi loppukesästä 2021 markkinoille tähän mennessä vähäpäästöisimmän tuotteensa, Kolmossementin, joka on tällä hetkellä yhtiön nopeimmin myyntiään kasvattava sementti.
– Olemme tehneet kovasti kehitystyötä vähäpäästöisten sementtilaatujen eteen. Kolmossementin vastaanotto on ollut erittäin hyvä. Siksi uskallan sanoa, että vähähiiliset sementit ovat tekemässä läpimurron, Finnsementin toimitusjohtaja Reijo Kostiainen kertoo.
Kolmossementin ansiosta betonin hiilidioksidipäästöjä pystytään pudottamaan jopa 40 prosenttia, kun vertailukohteena ovat CEM I -sementit. Kehityksessä otetaan isoja loikkia, sillä Finnsementillä aiemmin lanseerattuun vähäpäästöiseen Oiva-sementtiinkin verrattuna Kolmossementin päästövähennys on neljännes.
Ekotehokkuus toteutuu monella tapaa
Kolmossementin ympäristöystävällisyys perustuu paitsi seosaineiden lisäykseen myös betonireseptissä tarvittavan veden vähyyteen. Kuutioon betonia tarvitaan myös aiempaa vähemmän sementtiä, mikä osaltaan pienentää päästöjä.
– Olemme pystyneet kehittämään tuotteen, jonka ominaisuudet ovat vähähiilisyyden lisäksi betoniteknisesti erinomaisia. Masuunikuonan osuus on nostettu yli 40 prosenttiin, jolloin päästöjä eniten aiheuttavaa sementtiklinkkeriä on voitu vastaavasti vähentää, Kostiainen sanoo.
Jatkuva tuotekehitys onkin merkittävä osa Finnsementin päästövähennysohjelmaa, jossa tavoitteena on pudottaa tuotannon kokonaispäästöjä neljänneksellä vuoteen 2030 mennessä.
– Tämä vähennys meidän on mahdollista toteuttaa jo tiedossamme olevin keinoin. Seossementtien tuotekehityksen lisäksi meillä on meneillään ja tulossa tuotantoon liittyviä kehityshankkeita, joiden ansiosta pystymme lisäämään kierrätyspolttoaineiden käyttöä, Kostiainen kertoo.
Yhteistyö tuo tuloksia
Ilmastotavoitteiden toteutuminen vaatii myös entistä tiiviimpää yhteistyötä rakennusalan toimijoiden kesken. Tähän Finnsementti pyrkii muun muassa tarjoamalla kattavaa asiantuntijapalvelua asiakkailleen.
– Rakennusteollisuudessa vähähiilisen sementin läpimurto on nyt totta. Betoniteollisuuden lisäksi koko rakennusteollisuus on herännyt siihen, että vähähiilinen sementti mahdollistaa ympäristöloikan betonirakentamisessa ja antaa kilpailuedun rakennusten elinkaaren hiilijalanjälkeä laskettaessa, Kostiainen sanoo.
Keinoja sementti- ja betoniteollisuuden päästövähennyksiin etsitään laajalla rintamalla. Finnsementti on mukana useissa päästövähennyksiin tähtäävissä tutkimus- ja pilottihankkeissa. Niissä selvitetään muun muassa hiilidioksidin talteenottoa. Kehitystyötä tehdään esimerkiksi Åbo Akademin, VTT:n ja LUT-yliopiston kanssa. Tuorein yhteistyö Betoniteollisuus ry:n ja Aalto-yliopiston hankkeessa käynnistyi Loikka-nimisenä maaliskuussa.
Kolmossementillä rakennetaan vähähiilistä Suomea
Pitkäjänteisen tuotekehityksen tuloksena syntynyt Kolmossementti on Finnsementin vähähiilisin ja myös nopeimmin myyntiään lisäävä sementtilaatu. Ensimmäisen tuotantovuotensa aikana Kolmossementti on kerännyt kiittäviä asiakaskokemuksia, joissa korostuvat tekniset ominaisuudet ja ympäristöystävällisyys. Mika Sarkasuo Rudukselta uskoo Kolmossementin olevan tulevaisuuden juttu.
Tuotantojohtaja Mika Sarkasuo kertoo, että Rudus otti Kolmossementin käyttöön heti sen markkinoille tulon jälkeen. Korkean 52,5-lujuusluokan masuunikuonasementtinä se soveltuu kaikkeen betonirakentamiseen. Ruduksellakin se on monipuolisesti käytössä sekä talonrakentamisessa että infrakohteissa.
– Kolmossementin betonitekniset ominaisuudet ja lujuustasot ovat niin hyvät, että epäluulot näitä ekosementtejä kohtaan voi täysin heittää romukoppaan, hän sanoo.
Yhteistyöllä kohti hiilineutraaliutta
Ruduksen toimintamallissa vähähiilisyys ja ympäristöystävällisyys ovat olleet arkipäivää jo kymmeniä vuosia. Finnsementti ja Rudus tekevät myös jatkuvasti tiivistä yhteistyötä ja kehittävät aktiivisesti uusia tuotteita ja toimintamalleja vähähiilisemmän rakentamisen eteen.
– Meille Ruduksessa hiilijalanjäljen vähentäminen on itsestään selvä asia, ja teemme sitä kaikin mahdollisin käytössämme olevin keinoin, Sarkasuo sanoo.
Kolmossementti nousemassa pääosaan
Sarkasuo johtaa Ruduksen Etelä-Suomen tuotantoa. Näissä kohteissa Kolmossementtiä käytetään rinnan muiden sementtilaatujen kanssa.
– Meille tavoite on kirkas. Hiilineutraalia rakentamista kohti mennään. Heitänkin pallon tilaajapuolelle, sillä sielläkin pitää uskaltaa ottaa rakennusteollisuudessa tavoitteeksi asetettu ekoloikka. Näissä talkoissa pitää kaikkien olla mukana, hän sanoo.
Kolmossementti on tällä hetkellä Finnsementin nopeimmin myyntiään kasvattava sementti. Yhtiön pitkäjänteisen tuotekehitystyön tavoitteena on ollut paitsi sementin myös koko rakennusketjun päästöjen vähentäminen. Finnsementin toimitusjohtaja Reijo Kostiainen iloitsee siitä, että vähäpäästöinen sementti on lyömässä itseään läpi.
– Kolmossementin vastaanotto on ollut erittäin hyvä. Siksi uskallan sanoa, että vähähiiliset sementit ovat tekemässä läpimurron, hän kertoo.
Myös Sarkasuo näkee kentällä, että vähähiilinen Kolmossementti valtaa alaa. Hän vakuuttaa, että se ansaitsee paikkansa käytetyimpien sementtilaatujen joukossa.
– Kolmossementti ja vähähiilinen sementti on tulevaisuuden juttu, sillä luonto on meidän kaikkien yhteinen asia, Sarkasuo muistuttaa.
Kolmossementti vie ympäristöloikkaan
Kolmossementissä yhdistyvät pieni hiilijalanjälki, hyvä työstettävyys ja korkea loppulujuus. Betoninvalmistajille se tarjoaa tilaisuuden ympäristöloikkaan. Kolmossementin yhtenä raaka-aineena käytetään teollisuuden sivutuotteena syntynyttä masuunikuonaa. Uusi sementti sisältää 40–46 prosenttia kuonaa, joka seosaineena korvaa sementtiklinkkeriä, sementin suurinta päästölähdettä.
– Vaikka Kolmossementti sisältää paljon seosaineita, se on betoniteknisesti erinomainen tuote. Masuunikuona nostaa loppulujuutta, mutta myös alentaa lämmön tuottoa ja parantaa betonin tiiveyttä, sanoo Finnsementin myynnin tiimipäällikkö Iiro Aro.
Finnsementin kaikki kotimaiset sementit ovat markkinoiden vähäpäästöisimpiä. Kolmossementin hiilijalanjälki jää silti noin neljänneksen pienemmäksi kuin esimerkiksi Oiva-sementin. Kolmossementtiin perustuvien betonireseptien hiilidioksidipäästöt ovat jopa 40 prosenttia alhaisempia kuin CEM I -sementtiin perustuvien.
– Korkean loppulujuuden lisäksi uutuustuotteellamme on pieni vedentarve, mikä mahdollistaa sementtimäärän vähentämisen betonireseptissä, Aro muistuttaa.
Kolmossementin pitkään jatkuvaa lujuudenkehitystä voidaan hyödyntää kasvatettaessa betonin arvosteluikää. Tämän ansiosta kuutioon betonia riittää pienempi määrä sementtiä. Samalla myös päästöjen pienentyminen kertautuu.
Koko rakentamisen ketju kiinnostunut
Kolmossementin ansiosta betoninvalmistajat voivat tosissaan haastaa muut rakennusmateriaalit ja ottaa rakentamisessaan ympäristöloikan. Kun koko rakennuksen elinkaari otetaan huomioon, nousee Kolmossementtiä käyttävä betonirakenne ekotehokkaammaksi kuin muut rakennusmateriaalit.
Vähähiiliset sementit ja betonit ovat rakentamisen valtavirtaa nyt ja jatkossa. Betoniteollisuuden lisäksi Kolmossementti kiinnostaa koko rakentamisen ketjua. Hyvä kemiallinen kestävyys laajentaa suunnittelun mahdollisuuksia, sillä kuonajauhe parantaa betonin tiiveyttä. Tiivis betonirakenne taas kestää hyvin esimerkiksi kloridi- ja happorasituksia.
– Kolmossementti on teknisesti erinomainen, kustannustehokas ja mahdollistaa vähähiilisen betonin valmistuksen. Viimeksi mainittu korostuu betonin vähähiilisyysluokittelussa, Aro arvioi.
Täydellinen valukokemus Kolmossementillä
Helsingin Vuosaareen valmistuu vuonna 2023 huikea 24-kerroksinen asuintalo. Näyttävän tornitalon pohjalaatta on valettu ympäristöystävällisestä valmisbetonista, jossa on käytetty Finnsementin vähähiilistä Kolmossementtiä.
Kolmossementti kehitettiin tarpeeseen – sekä Finnsementillä että asiakaskunnassa haluttiin löytää aiempaa toimivampia ja ympäristöystävällisempiä ratkaisuja betonituotantoon. Aktiivisen kehitystyön, monipuolisen testauksen ja tarkan laadunvalvonnan kautta syntynyttä uutta tuotetta päästiin käyttämään viime kesänä Vuosaaressa ensimmäistä kertaa isossa valussa.
Vuosaaren kerrostalon mittava ja odotettu pohjalaatan valu osoitti, että uusi sementti toimii erinomaisesti. Kaikkien työmaalla toimijoiden yhteinen mielipide oli, että uusi sementti ei ole pelkästään ympäristöystävällisempi vaan myös teknisesti toimiva ja hyvä tuote. Tarkkaan suunniteltu valupäivä sujui hienosti. Kuljetukset pelasivat, työmaalla työt sujuivat niin kuin pitikin, tuote toimi ja yhteistyö kaikkien osapuolen välillä oli saumatonta.
Ison tornitalon pohjalaatta oli valukohteena massiivinen, ja lämpötilan hallinta oli tärkeää. Helposti työstettävä Kolmossementti toimi mainiosti. Jo tehdaskokeissa oli todettu notkean massan käyttäytyvän hyvin, ja valupäivänä valuasiantuntijat totesivat pumpattavuuden olleen erinomaista.
Uuden sementin hyvät ominaisuudet ylittivät odotukset. Kolmossementti on normaalisti kovettuva sementtilaatu huolimatta siitä, että se sisältää paljon seosaineita. 28 vuorokauden loppulujuus on korkea. Sementti myös toimii hyvin kun vesimäärä on alhaisempi kuin yleensä.
Kolmossementti mullistaa betonirakentamisen ympäristökeskustelun
Suurella mielenkiinnolla markkinoilla vastaan otettu Kolmossementti on osoittanut toimivuutensa niin isoissa kuin pienemmissäkin valukohteissa. Ympäristöystävälliselle betonille on monipuolinen ja kasvava kysyntä.
Mäntyharjulainen Sora ja Betoni Suutarinen Oy oli ensimmäisten joukossa kiinnostunut testaamaan uutta sementtiä viime vuoden kesällä. Kolmossementtiä käytettiin Suutarisen tehtaan laajennuksen valuissa, aluksi uuden varastohallin perustuksissa ja vähän myöhemmin hallin lattiabetoneissa.
Kolmossementti tuotti heti ensimmäisissä valmistetuissa betonissa positiivisen yllätyksen lujuudenkehityksen puolesta. Sen tiedettiin antavan kiitettävät loppulujuudet, mutta erityisesti myös hyvä alkulujuudenkehitys betonissa otettiin vastana tervetulleena ominaisuutena. Tähän vaikuttaa osaltaan muun muassa kyseisen sementtilaadun verrattain alhainen vedentarve.
Suutarisen yli 3000 neliömetrin kokoisen varaston lattia valettiin alusta loppuun Kolmossementillä. Tavoitteena oli seurata niin lujuudenkehitystä kuin betonin sitoutumista syksyn jo viiletessä, kun käytetään vahvasti seostettua sementtiä. Sitoutuminen oli odotetun kaltainen, massan lämpötilalla on vaikutusta asiaan. Kiitosta Kolmossementillä valmistettu betoni sai ammattilaisilta erityisesti sen työstettävyysominaisuuksista.
Kolmossementillä kehitettyjen reseptien hiilidioksidipäästöt ovat jopa lähes 50 prosenttia pienemmät kuin verrokkibetoneilla. Näin suuri päästövähennys tarkoittaa, että kun koko rakennuksen elinkaaren aikaiset päästöt otetaan huomioon, on betonirakenne ekotehokkain vaihtoehto muihin rakennusmateriaaleihin verrattuna.
