Rakentaja pitkällä kokemuksella

Rakennusteollisuus RT:n hallituksen puheenjohtaja Mika Soini on kiinnostunut kaupunkikehityksestä sekä monimuotoisesta yhteistyöstä. Yhteistyöstä siksi, ettei mitään yhteiskunnallisesti merkittävää voi kukaan tehdä yksin.

Mika Soinin kaksivuotiskausi Rakennusteollisuus RT:n hallituksen puheenjohtajana alkoi tammikuussa 2021. Hallituksen jäsen hän on ollut jo vuodesta 2018 alkaen. Vuodesta 2019 lähtien hän on toiminut myös hallituksen varapuheenjohtajana.

Rakennusyhtiö NCC:n Suomen maajohtaja luotsaa luottamustyönään hyvin merkittävää yhteiskunnallista toimijaa. RT-liittoyhteisöön kuuluvat keskusliiton ohella toimialoina Talonrakennus, Rakennustuoteteollisuus, Infra, Talotekniikkateollisuus, LVI-tekninen urakointi sekä Pinta.

Kuuden toimialan yhteensä noin 2 800 jäsenyrityksen palveluksessa on 60 000 henkilöä. Liiton jäsenyritysten yhteenlaskettu liikevaihto on noin 20 miljardia euroa.

Rakentamisen merkittävyyttä voi haarukoida siitäkin, että Suomen kansallisvarallisuudesta on yli 70 prosenttia kiinni rakennuksissa, infrarakenteissa ja rakennetuissa maa-alueissa. Summana puhutaan lähes 600 miljardista eurosta.

Liikenneinfra liikuttaa kaupunkikehitystä

Soinin erityinen kiinnostuksen kohde on kaupunkiympäristön kehittäminen. Häntä kiehtoo muun muassa se, kuinka liikenneinfra muokkaa kaupunkia ja luo näin edellytyksiä asukkaiden kannalta viihtyisälle ja toimivalle kaupunkiympäristölle.

– Pääkaupunkiseudulla ja muissa kasvukeskuksissa on meneillään lukuisia joukkoliikennejärjestelmien uudistamishankkeita, jotka antavat uusia mahdollisuuksia myös asunto- ja toimitilarakentamiselle.

Pienemmillä paikkakunnilla kehitys on erilaista.

– Niissä korostuu julkisen rakentamisen osuus, esimerkiksi monitoimitiloja rakentamalla. Mutta suuret volyymit ovat siellä, missä infrarakentaminen generoi kehitystä.
Kehityksen hahmotuksessa Soini kehottaa miettimään Helsinkiä viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden ajalta.

– Kehitys on ollut nopeaa vaikkapa siten, kuinka Länsimetro on muokannut kaupunkirakennetta. Ja liikenneinfra muokkaa pääkaupunkiseutua taas valtavasti lisää, kunhan pikaraitiotie valmistuu.

Itäkeskuksen ja Espoon Keilaniemen välille rakennettavan Raide-Jokeriksi nimetyn pikaraitiolinjan tulisi olla käytössä kesällä 2024.

Kaupunkiympäristön muutos on Soinin mukaan samankaltaista esimerkiksi Tampereella, jossa ratikat aloittavat pian liikennöintinsä.

Raideliikenteen kehittyminen kaupunkiympäristöissä auttaa myös liikenteen päästöjen vähentämisessä. Se ei ole vähäpätöinen asia, sillä vähähiilisyyden vaatimus koskettaa kaikkia toimijoita.

Yhteistyö korostuu kaikessa

Rakennusteollisuuden rooli on ympäristöllisestikin hyvin merkittävä. Ala pyrkiikin tekemään kaikkensa sen eteen, että hiilidioksidipäästöjen vähentäminen jatkuu.

– Olen ehkä vähän idealisti, mutta lähden siitä, että kukaan ei ratkaise mitään yksin. Vähähiilisyyden tavoitteeseen rakennusteollisuus voi toki vaikuttaa omilla toimintatavoillaan, esimerkiksi digitaalisuuden tuomia mahdollisuuksia hyödyntämällä ja rakennusten energiaratkaisuilla.

Materiaalipuolella on tärkeää valita tarkoituksiinsa parhaat materiaalit, erityisesti keston ja käytettävyyden kannalta. Myös puurakentaminen on kehittynyt, ja puu on betonin ohella hyvä materiaali moneen paikkaan.

Ilmastollisesti ja laadultaan kestävään rakentamiseen vaikutetaan myös urakointi­tavoilla.
Tässäkin Soini muistuttaa yhteistyön voimasta. Rakentaminen on yhteispeliä, sillä kyseessä on pitkä prosessi toimintoja, joiden pitää toimia samaan suuntaan.

– Se tarkoittaa muun muassa sitä, että suunnittelijan ja toteutuksen pitää olla alusta alkaen yhteistyössä keskenään.

Rakennushankkeissa viime vuosina yleistyneet yhteistoiminnalliset urakkamallit ovat Soinin mukaan tärkeitä sen varmistamiseksi, että rakentamisen lopputulos onnistuu.

Perinteiset rakentamismallit nojaavat yleensä kahdenkeskisiin hankesopimuksiin esimerkiksi rakennuttajan, suunnittelijoiden, pääurakoitsijan ja aliurakoitsijoiden välillä. Tällöin rakentamisen intressi ei välttämättä ole yhteinen, eikä kokonaisuus kunnolla kenenkään hallussa.

Sittemmin yleistyneessä allianssimallissa lähtökohta on toisenlainen.

– Allianssimallissa päätökset tehdään koko projektia ajatellen, ei minkään yksittäisen osapuolen näkökulmasta. Lähtökohta on hyvä uusille toimintatavoille sekä toimittajien ja alihankkijoiden osaamisen parempaan hyödyntämiseen. Meillä NCC:llä allianssimalli on ollut käytössä noin kahdeksan vuotta.

Juttu on julkaistu Sementti-lehdessä 1/2021, teksti: Jaakko Liikanen, kuva: Tero Ikäheimonen.

Lue Sementti 1/2021 (pdf)

Töitä ja haravahommia

Mika Soini on työskennellyt rakennusalalla yhtäjaksoisesti jo 33 vuotta. Ennen NCC:tä hän työskenteli sitä edeltäneessä Rakennustoimisto Puolimatkassa.

Pitkään työuraan on mahtunut monenlaisia työtehtäviä, talonrakentamisen käytännöstä infrarakentamiseen ja suunnittelutoimiston luotsaamiseen.

Koulutukseltaan Soini on diplomi-­insinööri ja Executive MBA.

Silloin kun Mika Soini ei ole töissä miettimässä rakennusalan haasteita, hän lataa akkujaan muun muassa mökkeilemällä. Mökki laitetaan talviteloille suhteellisen aikaisin syksyllä – ja avataan suhteellisen aikaisin keväällä.

– Viihdyn mökillä paremmin keväisin kuin syksyllä. Olen muun muassa kevätharavoitsija, hän paljastaa.

Mökkeilyn lisäksi harrasteena on Ranska – sen kieli ja kulttuuri, ollut jo 30 vuoden ajan.
– Ranska on aina kiehtonut minua. Heidän näkökulmansa maailmaan on erilainen kuin meillä.

Jos suomalainen miettii sitä, mitä muut hänestä ajattelevat, antaa Ranska siihenkin vastauksen. Toki tässä vastaus tulee hieman vitsillä sadan vuoden takaa.

– Tuolloin ranskalaiset kartat loppuivat pohjoisessa siihen, että Ruotsista näkyi vain vähän alaosaa.

Jaa juttu

Uusimmat blogit:

Tasaisen varmasti kohti entistä ihmislähtöisempää organisaatiota

Me Finnsementillä teemme pitkäjänteistä työtä henkilöstön hyvinvoinnin ja viihtyvyyden eteen. Jälleen viime vuonna teetetyn henkilöstökyselymme perusteella työ tuottaa myös hedelmää. 110-vuotiaan historiamme aikana olemme ehtineet kulkea jo pitkän matkan, mutta tavoitteita riittää tulevaisuudessakin.

Hiilineutraali tulevaisuus rakentuu monista eri palasista

EU-taksonomia ja erilaiset päästövähennystavoitteet tiukentuvat ja tulevaisuudessa vain vähähiiliselle rakentamiselle on kysyntää. Vihreän rakentamisen edelläkävijänä Finnsementin tavoitteena on vähentää oman toiminnan hiilidioksidipäästöjä 30 prosenttia vuoden 2021 tasosta vuoteen 2030 mennessä.

Back to top