Hallittua kiertotaloutta ja resurssitehokkuutta

Finnsementin missiona on rakentaa kestävää Suomea ja tulevaisuutta. Kokonaisvaltaisen kiertotalouden avulla Finnsementti vähentää sekä hiilidioksidipäästöjään että muita ympäristövaikutuksiaan.

Ilmastonmuutos on globaali haaste, joka koskettaa kaikkia toimialoja. Myös Finnsementillä otetaan määrätietoisia askeleita kohti ympäristöystävällisempää sementin valmistusta ja kestävämpää tulevaisuutta.

Finnsementin kestävän kehityksen päällikkö Ursula Kääntee muistuttaa think global, act local  –periaatteesta: globaalin haasteen ratkaiseminen on aina aloitettava oman toiminnan muutoksista.

– Kierrätys ja kiertotalous koskettavat kaikkea Finnsementin toimintaa. Ilmastonmuutosta hillitsevillä toimenpiteillä turvaamme alamme tulevaisuuden – sen, että pystymme jatkossakin toimimaan ja tuottamaan sementtiä yhteiskunnan tarpeisiin, Kääntee toteaa.

Yksi monista tavoista vähentää hiilidioksidipäästöjä on korvata perinteisiä fossiilisia polttoaineita kierrätyspolttoaineilla. Ne säästävät samalla myös luonnonvaroja ja vähentävät fossiilisten polttoaineiden louhinnan tarvetta. Kierrätyspolttoaineiden osuus Finnsementin uunien lämpöenergian tarpeesta oli 40 prosenttia vuonna 2019 – tänä vuonna osuus nousee jo 45 prosenttiin. Pitkän tähtäimen tavoitteena on korvata kierrätyspolttoaineilla jopa 80 prosenttia fossiilisista polttoaineista.

– Saavuttaaksemme kunnianhimoiset tavoitteemme meidän tulee löytää uusia hyvänlaatuisia kierrätyspolttoaineita sekä ottaa käyttöön täysin uusia toimintatapoja. Tähän on vielä matkaa, mutta sitä taitetaan koko ajan kasvavin askelin.

 

Kartoitusta ja kokeiluja

Kaikkien sementtitehtaalla käytettävien polttoaineiden tulee täyttää tarkat laatuvaa­timukset. Uuden polttoaineen valintakriteereissä ote­taan huomioon sen lämpöarvo, materiaalin käsittely ja kulku syöttölaitteistoissa, kappalekoko sekä kemiallinen koostumus.

– Uusien ratkaisujen löytämiseksi teemme yhteistyötä muun muassa korkeakoulujen, yritysten ja kiertotalousfoorumeiden kanssa. Käynnissä on tälläkin hetkellä useita hankkeita, joissa selvitetään eri materiaalien hyödyntämismahdollisuuksia joko sementinvalmistuksen energianlähteenä tai raaka-aineena, Kääntee kertoo.

Finnsementin sementtitehtaat käyttävät vuosittain 250 000 tonnia kierrätysmateriaaleja.

Kalkkikiven rinnalla sementinvalmistuksessa käytetään teollisia sivutuotteita kuten lentotuhkaa ja erilaisia kuonia.

Ennen uuden raaka-aineen käyttöönottoa vaaditaan runsaasti kartoitusta ja kokeiluja.

– Materiaalien osalta mietitään aina paitsi niiden ominaisuuksia ja käyttömahdollisuuksia myös logistiikkaa. Materiaalin kuljettaminen tehtaalle ei saa syödä saavutettavia päästövähennyksiä, Kääntee muistuttaa.

Sementinvalmistuksen prosessista ei jää jäljelle hyödyntämättömiä jätteitä. Kaikki energiajäte uusiokäytetään kierrätyspolttoaineena tuotannossa ja mineraaliset jätteet sekä sivutuotteet voidaan hyödyntää uusioraaka-aineena. Ainoastaan joitakin tehtaiden kunnossapidosta syntyviä jätteitä prosessoidaan tuotantolaitosten ulkopuolella.

 

Toiminnan tehostamista ja lämmön talteenottoa

Sementin valmistusprosessin sydän on klinkkeriuuni. Se vaatii Finnsementin toiminnoista eniten energiaa. Palokaasujen lämpöenergiaa voidaan kuitenkin ottaa talteen ja hyödyntää omalla laitoksella ja sen ympäristössä.

– Klinkkerin valmistusprosessimme vaatii korkeita lämpötiloja tarvittavien reaktioiden saavuttamiseksi. Toimitamme prosessissamme syntyvää niin sanottua hukkalämpöä Paraisten ja Lappeenrannan kaukolämpöverkkoihin noin 30 gigawattituntia vuosittain, Kääntee kertoo.

Tämä vastaa runsaan 2 100 pientalon vuosittaista lämmitysenergian kulutusta. Myös valmistuksessa vapautuvan hiilidioksidin talteenoton mahdollisuutta tutkitaan yhdessä Lappeenrannan yliopiston kanssa.

Kuumat savukaasut jäähdytetään prosessivedellä, jota kuluu 15–20 kuutiota uunin käyttötuntia kohti. Aiemmin tähän käytettiin juomavettä, mutta nykyisin se valmistetaan itse merivedestä.

– Vuonna 2019 pääsimme ensimmäistä kertaa prosessiveden vuosituotannossamme yli 100 000 kuutioon. Valmistimme siis kaiken tarvitsemamme jäähdytysveden itse. Tämä vesimäärä vastaa keskimäärin 1 900 ihmisen vuosikulutusta, Kääntee huomauttaa.

Betoni itsessään on sataprosenttisesti kierrätettävä materiaali. Tällä hetkellä betonijätteestä noin 80 prosenttia kierrätetään Suomessa joko rakentamisen yhteydessä tai maarakentamisen kiviaineena.

– Tulevaisuudessa voimme mahdollisesti korvata osan sementinvalmistuksen raaka-aineista kierrätysbetonilla, Kääntee arvioi.