Kädenjälki jalanjäljen rinnalle

Hiilijalanjälki tarkoittaa yrityksen toiminnan aiheuttamia haitallisia ilmastovaikutuksia. Hiilikädenjälki puolestaan kuvaa yritysten tuottamien ratkaisujen päästövähennysvaikutusta. Molempia sisältyy sementinkin valmistamiseen.

Teollisuudella on merkittävä rooli matkalla kohti tulevaisuuden hiilineutraalia yhteiskuntaa. Jotta tämä rooli ymmärrettäisiin paremmin, Suomessa on kehitetty hiilikädenjälki-käsite. Se kuvaa, kuinka yritysten tuottamat tuotteet ja palvelut auttavat asiakkaita pienentämään omaa hiilijalanjälkeään.

– Kaikki ilmaan päästetyt hiilidioksidi-tonnit eivät ole ympäristön hyötynäkökulman kannalta samanarvoisia. Niinpä esimerkiksi lentomatkustamista ja sementinvalmistusta ei voi verrata keskenään, sanoo Finnsementti Oy:n ympäristöpäällikkö Ulla Leveelahti.

– Sen sijaan pitäisi enemmän arvioida, mitä myönteisiä ilmastovaikutuksia sementistä valmistettavalla betonilla on.

Betonin iso hiilikädenjälki

Betoni on maailman yleisin ja tärkein rakennusmateriaali. Ilman betonia ei nykyaikaista yhteiskuntaa olisi olemassa – eikä betonia ilman sementtiä.

Betonin hiilikädenjälki piirtyy isona, ja se kurottautuu monelle taholle. 

Betonista valmistetut rakenteet kestävät pitkään, vaativat vain vähän huoltoa ja voidaan helposti kierrättää. Materiaalin tiiviys ja massiivisuus pitävät lämmitys- ja jäähdytyskulut kurissa.

Rakennusten lisäksi betonia käytetään lukuisissa hiilidioksidipäästöjä pienentävissä ratkaisuissa ja rakenteissa. Sellaisia ovat esimerkiksi liikenteen ajomatkoja lyhentävät sillat ja tunnelit sekä uusiutuvaa ja päästötöntä energiaa tuottavat tuuli- ja vesivoimalat.

Kalkkikivi on kalsinoitava

Betonin tarvitseman sementin hiilijalanjälki syntyy valtaosin valmistusvaiheessa. Kyse on niin prosessin polttoaineesta kuin itse prosessista.    

Sementti valmistetaan pääasiassa kalkkikivestä, jonka polttaminen korkeassa lämpötilassa vaatii paljon energiaa. Polton aikana kalkkikivi kalsinoituu eli siitä irtoaa hiilidioksidia.

Yhden sementtiklinkkeritonnin valmistukseen tarvitaan noin 1,5 tonnia kalkkikiveä, josta irtoaa poltossa noin 500 kg hiilidioksidia.

– Kalkkikiven kalsinointi on sementti-klinkkerin valmistuksessa välttämätön kemiallinen reaktio. Sen aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä voi vähentää esimerkiksi korvaamalla osan kalkkikivestä vaihtoehtoisilla raaka-aineilla.                                            

Polttoainevalintoja ja energiatehokkuutta

Eniten sementinvalmistuksen hiilidioksidipäästöjen suuruuteen voi vaikuttaa polttoainevalinnoilla, energiatehokkuudella ja käyttämällä seosaineita sementin valmistuksessa.  

Finnsementti käyttää fossiilisia polttoaineita korvaavina kierrätyspolttoaineina muun muassa SRF-kierrätyspolttoainetta, kierrätysöljyä ja autonrengasmursketta. Perinteisiä polttoaineita korvaavien kierrätyspolttoaineiden osuus yhtiön valmistusprosessin kokonaisenergiantarpeesta on 40 prosenttia.

Leveelahden mukaan Finnsementti aikoo lisätä kierrätyspolttoaineiden hyödyntämistä. Kierrätyspolttoaineet sopivat sementtiuuneihin hyvin, mikäli ne muuten täyttävät kalkkikiven poltolle asetetut kriteerit.   

Parhaillaan Finnsementti suunnittelee Lappeenrannan tehtaalle kuonan erillisjauhatusta, joka helpottaa seossementin valmistamista.   

– Valmistamamme Plussementin hiilidioksidijalanjälki on kymmenyksen pienempi kuin esimerkiksi Rapidsementin, Leveelahti toteaa.

Päästöoikeudet vaikuttavat sementin hintaan

Euroopan unionin päästökauppajärjestelmä suunniteltiin hiilidioksidipäästöjen vähentämisen työkaluksi. Järjestelmän tarkoituksena on rajoittaa teollisuus- ja energiantuotantolaitosten sekä lentojen kasvihuonekaasupäästöjä. 

Järjestelmän valuvikojen vuoksi hiilidioksidipäästöjen hinnat ovat kuitenkin jääneet ennakoitua alhaisemmiksi eikä järjestelmä ole toiminut toivotulla tavalla. Järjestelmää on jo uudistettu vuonna 2021 alkavaa uutta päästökauppakautta varten. Samalla päästöoikeuksien hinnat ovat nopeasti moninkertaistuneet.

Leveelahden mukaan Finnsementti on tähän asti pystynyt hyödyntämään ilmaiseksi jaettuja ylijäämäpäästöoikeuksia.

– Ensi päästökauppakaudella ilmaiseksi jaettavia päästöoikeuksia on entistä vähemmän eivätkä ne riitä kattamaan koko tuotantoamme. Joudumme siis ostamaan todennäköisesti yhä kallistuvia lisäpäästöoikeuksia markkinoilta. Jossain vaiheessa se heijastuu hintoihimme.

Juttu on julkaistu Sementti-lehdessä 1/2019 (teksti Vesa Ville Mattila, kuva Jaakko Lukumaa).