Kiire pilaa betonirakentamisen

Betonirakentamisen materiaalitekniset edellytykset ovat parantuneet, ja insinöörit pystyvät laskemaan jo melkein millaisia rakenteita tahansa. Hyvistä materiaaleista ja suunnitelmista ei ole kuitenkaan hyötyä, jos työmaalla ei ole aikaa laadukkaalle toteutukselle.

Rakennustyömaiden ylikireiden aikataulujen takia rakentamisen laatu on monessa kohdassa heikompaa kuin se voisi olla, sanoo betoniteknologia-asiantuntija Elina Paukku Sweco Rakennetekniikka Oy:stä.

Hän toivoisi rakennuttajienkin ymmärtävän sen, että betonirakentaminen vaatii enemmän aikaa kuin sitä on nykyään työmailla käytettävissä, jotta betonirakenteesta saataisiin irti kaikki se hyvä, mikä siinä on.

Betoni on haasteellinen materiaali ja sen vuoksi määrätyt asiat, kuten valut ja niiden jälkihoito, vaativat aikaa, Paukku sanoo.

Erityisen huolissaan hän on ilmiöstä, jossa rakentamisen kustannuksia pyritään karsimaan laskemalla betonirakenteen käyttöikää. Paukun mielestä toinen betonirakentamisen heikko lenkki onkin työmailla tapahtuva laadunvalvonta. Laatuvaatimukset ovat perinteisesti olleet heikompia talonrakennuspuolella kuin infrarakentamisessa.

Yleisesti ottaen tietämys ja ymmärrys betonimateriaalista ovat Paukun mukaan lisääntyneet niin, että materiaalitekniikan näkökulmasta betonirakenteista saadaan entistä parempia.

Tämän päivän betonirakenteiden käyttöikä tulee olemaan betonin säilyvyyttä ajatellen huomattavasti pidempi kuin aiempien vuosikymmenten rakennuksissa.

Betonista materiaalina ja sen vaurio-mekanismeista saadaan koko ajan syvällisempää tietoa. Iso parannus betonirakentamiseen saatiin viimeksi vuosituhannen alussa, kun betoninormeihin tulivat rasitusluokat ja betonin toimittajat joutuivat miettimään massakoostumuksia entistä tarkemmin.

Paukun mukaan tietoa on myös hyvin siitä, miten esimerkiksi kuljetus vaikuttaa betonimassaan tai miten betonirakenteet pitää valaa erilaisissa olosuhteissa. Lisäksi työmailla on betonityönjohtajia, joilla on erityisosaamista betonirakentamisesta.

Lisää työmaakokemusta

Paukku on vaativien betonirakenteiden asiantuntija, joka on saanut laittaa itsensä likoon haastavissa asiakasprojekteissa. Niihin on usein liittynyt paljon tutkimus- ja kehitystyötä.

Hän konsultoi voimalaitoksia, ydinvoimateollisuutta ja muuta teollisuutta sekä viranomaisia betonin vaurioitumiseen, säilyvyyteen, käyttöikään ja korjauksiin liittyvissä asioissa. Massiiviset betonirakenteet ovat aiheena myös hänen Aalto-yliopistossa aluillaan olevassa väitöskirjassaan.

Ennen siirtymistään yritysmaailmaan vuonna 2007 Paukku tutki yli kahdeksan vuotta betonirakenteita silloisessa Tampereen teknillisessä yliopistossa ja sen edeltäjässä Tampereen teknillisessä korkeakoulussa.

Työuransa hän aloitti 1980- ja 1990-luvun vaihteessa työmaainsinöörinä siltatyömailla Varsinais-Suomessa − lajissaan ensimmäisten naisten joukossa Suomessa. 

Työmaille Paukku patistaa myös nuoria rakennesuunnittelijoita hankkimaan kokemusta betonirakenteiden käytännön toteutuksesta.

Hän sanoo betonirakentamiseen prosessina liittyvän niin paljon muuttuvia tekijöitä, että ilman työmaakokemusta suunnittelija ei välttämättä osaa ajatella kaikkia asioita työn toteutettavuuden näkökulmasta. Siinä asiassa Paukku myös neuvoo ja ohjaa paljon nuorempia suunnittelijoita.    

– Rakenteista pitää suunnitella sellaisia, että niiden toteuttaminen työmaalla on mahdollisimman helppoa niin työ- kuin materiaaliteknisesti.

Vaativampia betonirakenteita

Laskenta- ja mitoitusmenetelmät ovat kehittyneet niin, että betonista pystytään nykyään toteuttamaan entistä vaativamman muotoisia rakenteita.

Paukun mukaan rakennesuunnittelijat tuntevat hyvin rakenteiden kantavuuteen ja stabiliteettiin liittyvät mahdollisuudet ja riskit. Sen sijaan betonin säilyvyyteen liittyvät riskit voivat olla suunnittelijoille vieraampia ja arkkitehdeille ne ovat lähes tuntemattomia etenkin silloin, kun kyse on rakenteista, joihin kohdistuu useita hankalia rasitustekijöitä.

Paukku sanoo, että kaikki materiaali-tekniikassa tapahtuneet muutokset vaikuttavat myös sementtipohjaisiin korjausmateriaaleihin. Erilaiset pintamateriaalit ovatkin kehittyneet valtavasti ja niitä on tullut paljon lisää. Myös korjauskalusto on kehittynyt niin, että betonirakenteita voidaan korjata entistä pienemmissä ja vaikeammissa kohteissa.

Paukulla on ollut ilo tehdä töitä myös sellaisessa ainutlaatuisessa ja poikkeuksellisen vaativassa erikoisinfrakohteessa, jossa betoniurakoitsija lähti suurella antaumuksella ja ammattitaidolla mukaan pohtimaan ja kehittämään rakenteen toteutusta, valutekniikkaa ja -tapahtumaa.

– Lopulta päädyttiin tekemään useita erityyppisiä koevaluja ennen varsinaisen rakenteen valua ja katsomaan, miten homma toimii.

Betoni on materiaali, jossa on valtavasti muuttujia, jotka kaikki vaikuttavat betonin sielunelämään ja käyttäytymiseen. Sen vuoksi Paukku uskoo, että viime vuosien lujuus- ja ilmavaivaongelmien kaltaisia tilanteita nähdään tulevaisuudessakin, mutta niitä selvitetään ja niistä selvitään kuten tähänkin saakka.

Juttu on julkaistu kokonaisuudessaan Sementti-lehdessä 1/2019 (teksti: Pirjo Kupila, kuva: Tero Ikäheimonen).