Kohti hiilineutraalia betonia

Eurooppalaisen sementtiteollisuuden vuoteen 2050 ulottuva tiekartta kurkottaa kohti hiilineutraalia betonia. Kunnianhimoinen tavoite on realistinen, mutta sen saavuttaminen edellyttää paljon niin alan teollisuudelta kuin poliittisilta päättäjiltä.  

Euroopan komission vihreän kehityksen ohjelman eli Green Dealin tavoitteena on luoda vuoteen 2050 mennessä Euroopasta ilmastoneutraali maanosa, säilyttää täkäläinen luonnonympäristö sekä investoida huippututkimukseen ja innovaatioihin.

Green Deal sai eurooppalaisen sementtiteollisuudenkin päivittämään oman tiekarttansa. Samalla se laajensi katseensa yksittäisestä tuotteesta koko arvoketjuun.

– Sementtiä ei käytetä sellaisenaan, vaan valmistettaessa betonia ja osana rakentamista. Myös hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vaatii toimenpiteitä koko sementin arvoketjussa, sanoo Finnsementin ympäristöpäällikkö Ulla Leveelahti.

Korona voi vauhdittaa kehitystä

Vuoteen 2030 mennessä – verrattuna vuoden 1990 tasoon – eurooppalainen sementtiteollisuus tavoittelee sementille 30 prosentin ja sementtiteollisuuden arvoketjulle 40 prosentin päästövähennyksiä.

Hiilineutraali betoni häämöttää vuoteen 2050 ulottuvan tiekartan maalissa.

– Tiukka tavoite voidaan saavuttaa, jos jatkamme nykyistä tahtia. Tähän mennessä eurooppalainen sementtiteollisuus on vähentänyt hiilidioksidipäästöjä keskimäärin 15 prosenttia. Finnsementin päästövähennys on 22 prosenttia.

Leveelahti ei usko koronapandemian hidastavan hyvää kehitystä – päinvastoin.

– Koska Green Deal näyttää halutun tien eteenpäin, useat tulevat talouden elvytystoimet ovat vihreitä. Lisäksi ne saatetaan kohdentaa sellaisiin hankkeisiin, jotka muuten olisivat edenneet hitaammin.

Teknologialoikka ja hiilidioksidin rikastamista

Vaikka vuosi 2050 tuntuu kaukaiselta, silloin tarvittavia päästöttömiä tekniikoita ja toimintatapoja täytyy pikaisesti tutkia ja kehittää – vaaditaanhan betonilta ja sen ainesosilta esimerkiksi pitkäaikaisesti tutkittua kestävyyttä.

Päästöjen mittava vähentäminen jatkossa edellyttää sementtiteollisuudelta sekä teknologialoikkaa että sementin valmistusprosessin muuttamista niin, että tallenteenotettava hiilidioksidi saadaan rikastettua mahdollisimman puhtaaksi.

Norjassa valmistellaan maailman ensimmäistä sementtitehtaan mittakaavassa toteutettavaa hiilidioksidin talteenottoa. Varastoinnissa hyödynnetään tyhjentynyttä öljynporauskenttää Pohjanmerellä. Hiilidioksidin talteenotto- ja varastointihanke alkanee vuonna 2024.

Kaavailuissa monia muitakin mahdollisuuksia

Matka hiilineutraaliin sementtiin kulkee monin muinkin tavoin kaavailuista käytäntöihin.

Parhaillaan eurooppalainen sementtiteollisuus selvittää esimerkiksi sementtiklinkkerin koostumuksen muuttamista niin, että sen valmistaminen onnistuisi nykyistä matalammassa lämpötilassa ja vähemmällä lämpöenergialla. Kyseeseen saattaa myös tulla saven käyttäminen klinkkerin rinnalla tai esimerkiksi aurinkoenergian valjastaminen valmistusprosessin hyödyksi.

Sementtiteollisuus voisi lisätä vaihtoehtoisten raaka-aineiden ja kierrätyspolttoaineiden käyttöä, mikäli Euroopassa kokonaan kiellettäisiin jätteiden läjittäminen kaatopaikoille. Jätteenpoltosta sementtiuunissa käytetään termiä rinnakkaisprosessointi (co-processing), joka EU:n jätehierarkian mukaan on sekä kierrätystä että energian talteenottamista.

Lisäksi muun muassa betonin kovettamista sementin valmistuksessa syntyvällä hiilidioksidilla tutkitaan perusteellisesti. Käytännössä tämä menetelmä toimisi tehokkaimmin, jos sementti- ja betonielementtitehtaat sijaitsisivat liki toisiaan.

Isot investoinnit tarvitsevat tukea

Uuden teknologian tutkiminen ja käyttöönotto vaativat valtavia investointeja eikä yksittäisen hankkeen kaupallisesti kannattavasta lopputuloksesta ole takeita. Siksi sementtiteollisuus tarvitsee poliittisia päätöksiä tuekseen ja riskiä jakamaan.

– Tutkimustyö laboratoriossa maksaa muutamia miljoonia, demonstraatiohankkeiden toteuttaminen kymmeniä miljoonia ja täyden mittakaavan teolliset testit jopa satoja miljoonia euroja, Leveelahti kiteyttää.

Koska uuden teknologian käyttöönotto nostaa tuotantokustannuksia, on markkinoille tuotu innovatiivisesti valmistettu hiilineutraali sementtituote ainakin aluksi kalliimpi kuin perinteisesti valmistettu tuote.

Poliittisia päätöksiä tarvitaan siis myös asiakkaiden hyväksynnän ja kysynnän työntöavuksi. Hiilidioksidille kaavaillut rajatullit ovat yksi keino auttaa eurooppalaista sementtiteollisuutta samalla sekä kehittämään hiilineutraalia tuotantoa että säilyttämään kansainvälisen kilpailukykynsä.

Rakennusalalla lisää tietoa ja taitoa

Rakennusalalta eurooppalainen sementtiteollisuus odottaa tiedon ja osaamisen lisäämistä.

– Rakentamisen ketju on pitkä sekä ennen sementtiteollisuutta että sen jälkeen. Jotta matka kohti hiilineutraalia betonia toteutuisi käytännössä, tulee tiedon ja osaaminen lisääntyä ketjun kaikissa lenkeissä, Leveelahti tuumii.

– Digitalisaation eteneminen vahvistaa kehitystä. Silti yhä edelleen keskeisimmässä roolissa ovat viranomaiset, arkkitehdit ja suunnittelijat, jotka vaikuttavat valinnoillaan.

Juttu on julkaistu kokonaisuudessaan Sementti-lehdessä 2/2020. Teksti: Vesa Ville Mattila, kuva: Project Leilac, Finnsementti, Cembureau.

Jaa juttu
Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin

Uusimmat blogit:

Back to top