Nokian lukioon kulutusta kestävät SR-lattiat

Nokialle on rakenteilla uusi koulukampus, johon tulevat tilat sekä Nokian lukiolle että Tampereen seudun ammattioppilaitos Tredulle. Lukioon valettiin kestävät ja näyttävät SR-lattiat.

Nokian uuden koulukampuksen lukiopuolen SR-lattioiden valut alkavat olla viittä vaille valmiit, hiontavaihe jo aloitettu. Työn edistymistä ovat Nokialle tulleet katsomaan Vammalan Betonin omistajat Aila Toriseva ja Hannu Toriseva. Vammalan Betoni on toimittanut työmaalle valmisbetonin sekä seinä-, pilari- ja palkkielementit.

– Hyvin on lattiaporukka työnsä tehnyt. Erittäin hyvä on jälki, toteaa Hannu Toriseva.
Samaa mieltä on Aila Toriseva. – Tuli kaunis lattia. Onhan tämä ihan erinäköinen kuin muovimatto tai maali­pinta.

Satsaus kalliimpaan kannattaa

Nokian koulukampuksen työmaa alkoi vuoden 2020 elokuussa. Lattiapalaverissa sovittiin arkkitehdin, pääurakoitsija YIT:n, lattiaurakoitsija Megalattiat Oy:n ja Vammalan Betonin kanssa, että lukioon tehdään SR-lattiat, yhteensä 4 500 neliömetriä kahdessa kerroksessa.

– SR-sementti on erikoissementti, joka sopii hyvin betonilattioihin. Se on osoittautunut erinomaiseksi käyttää tällaisissa vaativissa kohteissa. Jälki on ensiluokkaista suurissakin valuissa, Hannu Toriseva kertoo.

Betonin toimitukset kampuksen lattioihin alkoivat viime vuoden marraskuussa, ja viimeiset kuormat toimitettiin helmikuun lopussa. Kaikkiaan lattioihin on valettu 1 000 kuutiota betonia, joista 500 kuutiota lukion SR-lattioihin.

– Kertavalut olivat aika massiivisia, kun oli tärkeää, ettei liikuntasaumoja paljon tule, Hannu Toriseva sanoo.

Valut onnistuivat odotetusti. Yhtään halkeamia ei tullut, ja aikataulut pitivät sovitun mukaisesti.
Kokemus aikaisemmista vastaavista kohteista on ollut samanlainen. SR-sementillä on saatu hyvää jälkeä.

– Ykkösluokan lattioita, luonnehtii Toriseva.

– Vaikka SR-sementti on hinnaltaan hieman korkeampi, on lopputulos edullisempi, kun ei tarvitse paikkailla ja korjailla. Ei aina huomata, että vähän sementin valintaan panostamalla saadaan lopputuloksesta edullisempi ja parempi.


Aila Torisevan mielestä SR-sementtiin kannattaa panostaa. Sitä ei tarvitse itse myöhemmin paikkailla ja korjailla.


Kouluihin betonilattioita

Hiotut betonilattiat ovat helposti huollettavia ja kovaa kulutusta kestäviä. Aila Toriseva kertoo, että niitä onkin alettu tehdä entistä enemmän.

– Kun lattia on yhtä hiottua pintaa, on se kaunis ja pitkäikäinen.

Nokian lukion lattioihin ei laitettu väripigmenttejä, mutta lopputulos SR-sementillä on hiukan tummempi kuin muilla sementtilaaduilla.

– Pinta on luonnollisen näköinen, kun kivet siinä vähän näkyvät, toteaa Aila Toriseva.
Hän kertoo, että seuraavakin tulossa oleva työmaa on koulurakennus, johon tehdään SR-lattiat.

– Kouluissa kulutus on kova, mutta pienet naarmut ja kulumat eivät betoni­lattiassa näy.
Vammalan Betonissa on SR-sementillä tehty lattioiden lisäksi korkealujuusbetonia vaativia elementtejä.

– Vuosien mittaan on saatu hyviä kokemuksia. SR-sementti on luotettava, ei tule halkeamia, eikä kutis­tumia. Saadaan hyvää jälkeä, toteaa Hannu Toriseva.

Vaativaa ohutta valua

Lattiaurakoitsija Megalattiat Oy:n toimitusjohtaja Juha Virnes kertoo, että Nokian lukion alakerran aulatiloihin tehtiin maavaraiset lattiat 16 sentin paksuisilla valuilla. Isoimmat kertavalut olivat noin 600 neliömetriä.

Yläkertaan tehtiin 5 sentin paksuiset valut onteloiden päälle. Ohuet valut ovat vaativia, mutta riskit saatiin eliminoitua SR-sementillä ja osaavilla tekijöillä.

– Valualusta on puhdistettava hyvin, jotta valu ottaa kiinni. Riski on siinä, ettei ohut kerros kiinnity tai se halkeilee, mutta kaikki sujui hyvin, kertoo Virnes.

Virnes pitää vähäistä kutistumaa SR-sementin tärkeimpänä ominaisuutena. Sen ansiosta voidaan tehdä isoja kertavaluja ja päästään vähemmillä saumoilla. Kokemuksia hänellä on SR-sementistä jo pitkältä ajalta.

– Ensimmäiset SR-lattiat teimme noin 15 vuotta sitten Tampereen Bauhausiin. Ajan mittaan on tehty isoja auloja, logistiikkahalleja ja parkkitiloja. Kaikki kohteet ovat onnistuneet hyvin.

Juttu on julkaistu Sementti-lehdessä 1/2021. Teksti: Minna Saano, kuvat Laura Vesa.