Rakennusten hiilijalanjälki kiinnostaa kodinetsijöitä

Keskustelu rakentamisen päästöistä on siirtymässä tuoteryhmätasolta rakennusten kokonaispäästöjen arviointiin. Tämä näkyy parhaillaan käynnissä olevilla asuntomessuilla, jossa vieraille esitellään kymmenien kohteiden hiilijalanjälki.
Finnsementin ympäristöpäällikkö Ulla Leveelahti pitää tärkeänä, että rakentamista ja sen ympäristövaikutuksia tarkastellaan kokonaisuutena.

Elokuun alussa käynnistyneillä Tuusulan asuntomessuilla on esillä 41 uutta asuinrakennusta, joiden hiilijalanjälki on selvitetty. Laskelmat on tehty ympäristöministeriön johdolla pilotoitavan arviointimenetelmän avulla. Kehityksen suunta on Leveelahdesta oikea, vaikka käytetty menetelmä on vielä kovin keskeneräinen

– Kuluttajille viestitään rakentamisen vähähiilisyydestä paljolti tunteisiin vetoamalla. Rakentaminen on kuitenkin kokonaisuus, jossa yksittäisen rakennusmateriaalin nostaminen ekoteoksi ei palvele ketään, hän pohtii.

Leveelahti arvioi, että yksittäisten tuotteiden ympäristövaikutusten vertailu saattaa jopa johtaa kuluttajaa harhaan.

– Hiilijalanjälkeä tulee tarkastella ennen kaikkea rakennustasolla, ei tuotetasolla. On suoranaista osaoptimointia, jos ei katsota koko rakennuksen elinkaarilaskelmaa.

Tuusulan asuntomessujen tapa laskea hiilijalanjälki koko omakotitalolle edistää oikealla tavalla ilmastokeskustelua. Nyt laskennan tulokset ovat suuntaa-antavia, mutta tarkentuvat varmasti tulevaisuudessa, kun laskenta standardisoituu.

– On tärkeä tuoda esiin toimialan tavoitteet ja edistymisen päästövähennyksissä. Paine koko ketjulle on hyväksi, hän lisää.

 

Kuluttajat arvostavat kotimaisuutta

Rakennettu ympäristö käyttää noin puolet maailman luonnonvaroista ja tuottaa yli kolmanneksen maailman kasvihuonekaasupäästöistä. Merkittävin osa kasvihuonekaasuista muodostuu rakennusten energiankulutuksesta eli lämmityksestä ja jäähdytyksestä.

Moni ymmärtää jo asumisen tuottamien päästöjen vähennystarpeen. Yhä useammin asunnonostaja osaa myös vaatia tietoja rakentamisen hiilijalanjäljestä. Saint-Gobain Finlandin Taloustutkimuksella teettämästä kyselystä selviää, että erityisen tärkeinä ilmastotekoina kuluttajat pitävät kotimaisuutta, uusiutuvan energian käyttöä ja rakennusten pitkäikäisyyttä. Kysely toteutettiin kesäkuussa 2020.

Kuluttajien tietoisuuden lisääntymisessä Leveelahtea ilahduttaa erityisesti se, että kyselyyn vastanneet arvostavat kotimaisuutta ja pitkäikäisyyttä.

Finnsementillä on ollut suomalaisen työn Avainlippu-merkki vuodesta 1994. Merkki myönnetään Suomessa valmistetulle tuotteelle tai tuotetulle palvelulle, jonka kotimaisuusaste on vähintään 50 prosenttia. Finnsementin tuotteissa se on 90 prosenttia.

– Minä uskon, että kuluttajien vaatimukset muuttavat markkinoita myös rakennusteollisuudessa. Betoni on rakennustuotteista niitä harvoja, jolle on olemassa hyvin tarkat käyttöikätiedot. Ne perustuvat vahvoihin näyttöihin ja tutkimukseen, hän kertoo.

 

Tavoitteena 30 prosentin päästövähennykset

Eurooppalainen sementtiteollisuus on pystynyt vähentämään hiilidioksidipäästöjään keskimäärin 15 prosenttia vuoden 1990 päästöihin verrattuna. Finnsementin toteutunut päästövähennys on jo nyt 22 prosenttia.

Teollisuudenala on asettanut kunnianhimoiset tavoitteet: vuoteen 2030 mennessä eurooppalainen sementtiteollisuus tavoittelee sementille 30 prosentin ja sementtiteollisuuden arvoketjulle 40 prosentin päästövähennyksiä.

– Taustalla on eurooppalainen visio, jonka eteen tehdään töitä yhdessä. Maailmanlaajuisesti sementtiteollisuuden ilmastotyö vaatii valtavan teknologialoikan, jossa Suomi ja suomalainen tuotanto ovat pieniä tekijöitä. Tutkimuskohteet ovat niin kunnianhimoisia, ettei mikään tehdas voisi niitä yksin tehdä, Leveelahti selittää.

 

Betonin asema on vakaa

Päästövähennyksiin tähtäävä työ kotimaassa on vähintäänkin yhtä tavoitteellista. Finnsementti edistää suomalaisia hankkeita esimerkiksi VTT:n ja Lappeenrannan yliopiston kanssa. Lappeenrannassa tutkitaan, voidaanko hiilidioksidista tehdä liikennepolttoainetta. VTT:n kanssa puolestaan selvitetään mahdollisuutta siirtyä sementinvalmistuksessa sähköenergiaan.

Suomen sementtiteollisuuden osuus hiilidioksidipäästöistä on 1,6 prosenttia. Kansainvälisessä vertailussa Suomen sementtiteollisuus sijoittuu kärkisijoille, Suomen sementtitehtaat ovat EU:n parhaiden joukossa

– Betoni tuotteena on erinomainen ja sillä on vakaa asema. Sille ei ole tarvinnut rakentaa tietynlaista imagoa, vaikka olemme tehneet jatkuvasti kehitystyötä taustalla. Betonilla on hyvät edellytykset olla myös tulevaisuuden ympäristöystävällinen ja kestävään rakentamiseen soveltuva materiaali, Ulla Leveelahti summaa.

 

Teksti: Annamari Nurminen, kuva Ilkka Palonen