Ympäristöpäällikön blogi: Laittaisitko tulevaisuutesi insinöörin käsiin?

Tulevaisuuskeskustelumme on värittynyt epätoivolla ja syyttävä sormi osoittaa toimijoita toisensa perään. Vastakkain asettelun aika on ohi – kiistely ja kiistäminen ovat ilmastotyön jarru.

Ilmastokeskustelu käy kuumana. Aihe koskettaa kaikkia ja jokaisella meistä on siitä mielipide. Olisihan se hienoa, jos ongelma ratkeaisi sen kuuluisan ”jonkun muun” käsissä ja itse voisi jatkaa kuten ennenkin. Ikävä tosiasia kuitenkin on, että jokainen meistä – niin yksilö kuin toimialakin – joutuu tekemään muutoksia tapaamme toimia. Mitä nopeammin hyväksymme tämän ja käärimme hihamme, sitä nopeammin myös saavutamme tuloksia. Syyttävällä sormella osoittaminen ja mustamaalaaminen ei hiilidioksidipäästöjä vähennä, mutta yhteistyöllä saamme aikaan ihmeitä. Ilmastokysymykseen ei ole olemassa yhtä ainoaa ratkaisua. Jokainen kivi on siis käännettävä ja vanha sanonta siitä, että pienistä puroista muodostuu joki, pätee tässäkin.

Erityisesti moni nuori kokee tänä päivänä ilmastoahdistusta. Itse olen tulevaisuuden suhteen optimistinen. Luotan insinöörien kykyyn ratkaista tämäkin visainen ongelma, kunhan yhteinen tahto on olemassa. Hans Rosling on kirjassaan Faktojen maailma tuonut esille hienoja esimerkkejä siitä, miten asiat ovat tänään paremmin kuin ennen, ja luonut lukijoihinsa uskoa tulevaisuuteen ja siihen, mihin ihminen parhaimmillaan kykenee. Paras esimerkki yhteistyön voimasta on mielestäni tositarina lentoturvallisuudesta.

Vielä 1930-luvulla lentomatkustaminen oli hyvin riskialtista ja monet kuolemaan johtaneet onnettomuudet karkottivat matkustajia. Tämän vuoksi vuonna 1944 lentoturvallisuudessa tehtiin aikanaan ainutlaatuinen päätös: kaikki lento-onnettomuudet tutkittaisiin jatkossa huolellisesti ja tieto tuloksista jaettaisiin kaikille toimijoille. Näin myös tehtiin. Tämä päätös ja yhteistyö on johtanut siihen, että lentomatkustaminen on tänä päivänä ylivoimaisesti turvallisin tapa liikkua pitkiä matkoja. Mikäli löydämme saman yhteistyön hengen ilmastokysymyksessä, on tämäkin, ihmiskunnan tähän mennessä suurin haaste, selätettävissä.

Olemme sementtiteollisuudessa ottaneet ilmastohaasteen rohkeasti vastaan. Lyhyellä aikavälillä vähennämme hiilidioksidipäästöjämme pienentämällä tehtaidemme energian kulutusta, korvaamalla fossiilisia polttoaineita kierrätyspolttoaineilla ja seostamalla sementtejä. Näillä toimenpiteillä olemme Finnsementillä leikanneet päästöjämme 20 prosentilla vuoden 1990 tasosta.  Pidemmällä aikavälillä tarvitsemme päästöjen vähennykseen teknologialoikan, mikä sekin on jo työn alla. Eurooppalainen sementtiteollisuus tekee tiivistä yhteistyötä ja meneillään on useita hankkeita, joissa insinöörien ideoita päästään kokeilemaan myös käytännössä. Belgian Lixhessä otettiin kesällä käyttöön pilottilaitos, jossa kalkkikivestä muodostuva hiilidioksidi saadaan erotettua muista savukaasuista ja otettua talteen puhtaana. Tämä on upea konkreettinen askel eteenpäin. Tulevaisuudessa talteenottomenetelmä mahdollistaa hiilidioksidin varastoinnin maan tai meren uumeniin tai sen hyötykäytön esimerkiksi uuden polttoaineen tai kemikaalin raaka-aineena. Insinööri löytää tähänkin parhaan ratkaisun.

 

Kirjoittaja on Finnsementin ympäristöpäällikkö Ulla Leveelahti