Sementin valinta

Betonissa käytettävän sementin valitsee yleensä betonin valmistaja. Toki niin, että betonin lujuus- ja säilyvyysvaatimukset täyttyvät. Suomessa sideaineille rasitusluokittain asetetut vaatimukset löytyvät standardista SFS 7022.

Sementin ominaisuudet näkyvät selvästi betonin ominaisuuksissa, mutta harvoin on tarvetta valita tietty sementti, jotta betonille asetetut vaatimukset täyttyisivät. Betonin koostumuksella, erityisesti vesisementtisuhteella, on suuri vaikutus betonin lujuuteen sekä myös muihin ominaisuuksiin.

Suunnittelijalla saattaa olla kuitenkin erityisiä syitä valita tietty sementti, mutta syiden kannattaa olla perusteltuja. Esimerkiksi sulfaattirasitetuissa rakenteissa sideaineen tulee olla sulfaatin kestävää esim. SR-sementtiä. Vaativissa kohteissa on suositeltavaa, että suunnittelija ja betonin valmistaja yhdessä valitsevat käytettävät sementtityypit.

Sementtien ominaisuuksiin, kuten lujuudenkehitykseen, vaikuttaa klinkkerin koostumus, käytetyt seosaineet sekä sementin jauhatushienous. Sementtistandardissa sementit jaotellaan useisiin eri lajeihin koostumuksen ja ominaisuuksien perusteella. Standardi pitää kaikkia sementtejä samanarvoisina kunhan ne täyttävät standardin asettamat vaatimukset.

CEM I 42,5 R ja CEM II/A 42,5 R tyyppisten sementtien välinen ero on lähinnä niiden seosainemäärissä. CEM I:ssä saa olla korkeintaan 5 % seosaineita ja CEM II/A tyyppisessä sementissä 6-20% seosaineita. Molemmat sementit kuuluvat samaan lujuusluokkaan eli niiden lujuuden tulee olla vähintään 42,5 MPa 28 vuorokauden iässä.