Rakennusteollisuuden vähähiilinen tiekartta kirittää materiaalivalmistajiakin entistä tiiviimpään tuotekehitykseen. Finnsementin päästövähennyksiin tähtäävä pitkäjänteinen kehitystyö saa Rakennusteollisuus RT:n hallituksen puheenjohtaja Olli Nikulalta kiitosta.
Rakennetun ympäristön osuus koko Suomen kasvihuonekaasupäästöistä on noin kolmannes. Siksi ei ole yhdentekevää, kuinka alan toimijat suhtautuvat päästövähennyksiin tähtääviin tekoihin. Rakennusteollisuus RT:n hallituksen puheenjohtaja Olli Nikula korostaakin, että rakentamiseen liittyvät toimet ovat välttämättömiä Suomen hiilineutraaliustavoitteen 2035 kannalta.
– Vähähiilisen rakentamisen tiekartta on lähtenyt liikkeelle teollisuudenalan omista lähtökohdista. Sen yhtenä tavoitteena on ollut saattaa ala tietoiseksi siitä, mistä rakennetun ympäristön hiilidioksidipäästöt muodostuvat, Olli Nikula sanoo.
Ensimmäinen kattava kartoitus
Tiekarttatyö oli ensimmäinen kattava kartoitus Suomen rakennusteollisuuden ja rakennetun ympäristön hiilijalanjäljestä ja päästölähteistä. Laskelmat osoittavat, että rakennetun ympäristön hiilidioksidipäästöt Suomessa ovat noin 17 miljoonaa tonnia.
– Päästöistä 13 miljoonaa tonnia tulee jo olemassa olevasta, rakennetusta ympäristöstä. Loppu jakautuu siten, että kaksi miljoonaa tonnia tulee rakennusmateriaalien valmistuksesta, Nikula kertoo.
Merkittävimmät päästövähennykset saadaan hänen mukaansa parantamalla olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuutta ja edistämällä mahdollisimman nopea siirtymää vähäpäästöisiin energiamuotoihin.
Kuluttajatietoisuuden kasvu lisää painetta
Olli Nikulan mukaan päästövähennyspaineet kohdistuvat aiempaa enemmän myös materiaalivalmistajiin.
– Ensivaiheessa rakennusmateriaalivalmistajillekin vähäpäästöisyys on kilpailuvaltti. Myöhemmin se on toiminnan ja pärjäämisen edellytys, hän pohtii.
Tuotantoa ohjaavat jatkossa entistä enemmän kuluttajien vaatimukset.
– Tuotevalmistajat joutuvat uuden tilanteen eteen. Vähähiilisyyteen ohjataan tietenkin määräysten kautta, mutta sitä edistää myös kuluttajatietoisuuden lisääntyminen.
Voi olla vaikea ennakoida, kuinka kuluttajapreferenssit muuttuvat. Tuoteteollisuudessa niihin vastaamisella saattaa olla aiempaa suurempi merkitys, Olli Nikula sanoo.
Sementintuotannon päästöt ovat noin 1,6 prosenttia Suomen kokonaispäästöistä. Verrattaessa muihin maihin se on keskimääräistä vähemmän. Olli Nikula antaakin kiitosta Finnsementin tekemälle tuotekehitystyölle. Kotimainen sementtiteollisuus on toteuttanut viimeisten kymmenien vuosien aikana merkittäviä parannuksia.
– Finnsementti on omalla alallaan tehnyt jo paljon päästöjen vähentämisen eteen. Se on parantanut energiatehokkuutta ja ottanut raaka-aineeksi teollisuuden sivuvirtoja, hän muistuttaa.
Teksti: Annamari Nurminen
